perjantai 25. tammikuuta 2013

Kohtalotoveri kirjallisuudessa


Koska luen erittäin paljon, myös työllisyyden korvikkeena, valitsen luettavakseni sellaisiakin kirjoja, joissa esiintyy työelämän ulkopuolelle pudonneita tai pudotettuja kohtalotovereita. Yksi tällainen kirja on Ulla-Maija Paavilaisen Vanhapoika, jonka päähenkilö, 45- vuotias valokuvaaja Matias Hollo, irtisanotaan työpaikastaan. Minusta on kiinnostavaa löytää tällaisista kirjoista sitaatteja, jotka sopivat hyvin omaankin elämäntilanteeseeni. Kirjailijat kun osaavat ilmaista paljon hienommin työttömänkin tuntoja kuin minä.


Tässä muutamia omalle kohdalle osuvia sitaatteja kirjasta:
”He olivat tärkeitä. Heillä oli asema ja merkitys. Minulla ei ollut tuosta kaikesta jäljellä enää mitään.”
”Koko elämäni olin ollut hiljainen, kuuliainen ja huomaamaton. En ollut tiennyt, että ne merkitsivät samaa kuin tarpeeton.”
”Monesti olin tuntenut itseni vieraaksi ja sivulliseksi, mutta koskaan en ollut tuntenut itseäni yhtä turhaksi ja tyhjän päälle jääneeksi kuin nyt.”
”Tietysti tarvitsisin pysyvän työpaikan, jo mielenterveyteni ja eläkekertymäni takia…”’


 Saisinpa edes jonkun työpaikan – ns. pysyvästä nyt on turha haaveillakaan! Joka päivä näyttää kuitenkin yhä varmemmin siltä, etten tule enää koskaan työllistymään yhtään minnekään…

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos kirjasuosituksesta.

Eipa luulis etta valokuvaajalle on haitaksi vaikka onkin hiljainen ja huomaamaton. Valokuvaajan kuvathan puhuvat puolestaan eika se miten paljon pitaa metelia itsestaan. Eri asia on sitten ammatit kuten myyntityot joissa introvertti ei yleensa menesty.

Titanicko kirjoitti...

Itse luin Seppo Saraspään pienoisromaanin "Ansiosidonnainen" joka "...kertoo miehen suhteesta työhön ja varsinkin sen puutteeseen, alkoholiin ja varsinkin sen puutteeseen. Ja varsinkin naisiin. "(lainaus kirjan takakansi). Suosittelen.

TOIvoton työtön kirjoitti...

Tuohon "Ansiosidonnaisen" päähenkilöön en pysty samastumaan, joten taidanpa jättää sen kirjan lukematta.

Janika's world kirjoitti...

Täytyykin katsoa josko tämä kirja löytyisi kirjaston hyllystä! Vaikka aika masentavia nuo lainaukset - itse menen ihan matalksi jos kovin masentavaa ja kurjuutta lueskelen. Yrtän päinvastoin pysytellä jollain keinoin kaiken harmaan ja tylsän yläpuolella...

TOIvoton työtön kirjoitti...

Kirja ei kuitenkaan ollut yhtään masentava - päähenkilö löysi paremman elämän irtisanomisensa jälkeen.