Kotoilusta ja downshiftauksesta

Kotoilu: ”Kotoilu eli homing on maailmanlaajuinen trendi, joka sisältää kodista nauttimista ruoanlaiton, sisustuksen, käsitöiden ja elämänhallinnan eri muodoissa.”

Downshiftaus: ”Downshiftingissä arvostetaan yksinkertaisempaa elämää ilman turhaa teknologiaa tai kulutushysteriaa. Vähemmän töitä. Vähemmän rahaa.” 

Kotoilun ja downshiftauksen idea on vapaaehtoisuuteen perustuminen. Kun henkilö joutuu kotoilemaan ja downshiftaamaan ei-vapaaehtoisesti pakon edessä, ei se ole silloin lainkaan sama asia; kotoilemaan joutuu, koska ei ole työpaikkaa minne mennä ja downshiftaamaan, koska ei saa palkkaa! Silloin ei välttämättä kovinkaan paljon ”nauti kodista”. On tietenkin hienoa, että sellainen vielä on – näillä ”tuloilla”… Elämänhallinnastakaan ei juuri voida puhua, koska työ on tärkeä osa elämänhallintaa. Työttömän täytyy sitten yrittää hallita se mikä vielä hallittavissa on – jos nyt elämä koskaan on ”hallittavissa”.

Downshiftata siis täytyy, koska ei yksinkertaisesti ole rahaa ostaa mitään. Ei ole nimittäin edes vähemmän työtä eikä vähemmän rahaa, vaan kumpaakaan ei ole lainkaan. Kulutushysteriasta työttömän kohdalla ei ole voinut puhua pitkään aikaan – jos koskaan - ja oikeastaan työttömän täytyisi myydä loputkin tavaransa pois.  Valitettavasti työtön ei kuitenkaan omista mitään niin arvokasta, mistä voisi jotain isompaa rahasummaa edes saada.

Sellaista on pakkokotoilu ja – downshiftaus. Tulen hyvin todennäköisesti (jos ja kun ei ihmettä tapahdu) jälleen pakkokotoilemaan koko pimeän ja synkän syksyn ja talven, kunpa voisin nukkua talviunta!