Kuusi vuotta sitten tähän aikaan olin saanut työpaikan,
jossa aloitin Pyryn päivänä 1.11.2006. Tuona päivänä muuten oli (nimensä
mukaisesti) valtaisa lumipyry ja liikennekaaos, mutta pääsin kuin pääsinkin
uudelle työpaikalleni. Koko lopputalven satoikin sitten vettä… Olin tuolloin
40-vuotias ja ollut useita vuosia poissa työelämästä, mutta poissaolo meni
silloin pienistä lapsistani johtuvaksi. Sain
silloin määräaikaisen viran, joka kesti runsaan vuoden.
Nyt ollessani 46-vuotias ja oltuani paljon lyhyemmän ajan
(silti liian kauan) pois työelämästä = työttömänä,
en saa työtä sitten enää millään keinolla! Salaa toivoin, että olisin ”taas”
päässyt aloittamaan työt tuona päivämääränä kuusi vuotta myöhemmin, mutta enpä
ehdi enää viikossa saada työpaikkaa, kun en ole sitä lähes kolmessa ja puolessa
vuodessa onnistunut saamaan.
Ei kai kellään ole helppoa saada sitä työpaikkaa näinä aikoina. Itse olen ollut pois työelämästä jo 5 vuotta, ensin lapsen takia ja sitten opiskelun. No, eipä tuo uuden ammatin hankkiminen auttanut koska olen ollut valmistumisestani asti työtön. Hain tässä ihan valtion isoon puljuun ilmaiseksi harjoittelijaksi kun ei töitä ole sattunut saamaan. Sieltä sanoivat etteivät voi ottaa ketään harjoittelijoita, sivareita ym. koska on hyvin epävarma taloustilanne. Eikä ole ainoa paikka mistä olen kysellyt kyseistä mahdollisuutta. Mutta eipä se meitä yksittäisiä työttömiä paljon lohduta, että monet muutkin ovat työttömiä.
VastaaPoistaOn todella surkea tilanne, jos ja kun ei edes palkattomaksi harjoittelijaksi pääse! Omalta kohdaltani olen todennut sen jo loppuun kuljetuksi tieksi - joko palkallista työtä tai sitten ihan ilman (kuten olen nyt ja tulen olemaan jatkossakin).
VastaaPoista