maanantai 8. syyskuuta 2014

Vauva-lehden keskustelussa



Kappas, olin päässyt Aihe vapaa-palstan keskusteluun elokuussa, mutta huomasin sen vasta nyt. Lisäsin sinne oman kommenttini. Elämäni ei ole köyhää, mutta en tosiaan ole mikään ”arjen voittaja”. Mitä se sitten tarkoittaakin? Oli keskustelussa näemmä yksi myönteinenkin kommentti häneltä, joka blogini siellä mainitsi. Minä olen toki rahaton, mutta perheemme ei ole köyhä, koska miehelläni on työpaikka. En siis voisi edes kirjoittaa mitään ”köyhyysblogia”. 


Tämä on oikeasti hyvä (pitkäaikaistyöttömän blogi, ollut pystyssä jo kolme vuotta :
 Tylsä, pitkää turhaa jaaritusta ei mitään ideoita tai niksejä pärjätä vain valitusta ja parkumista.
 No, kysyttiin köyhien ihmisten blogeja. Tuo on yksi realistisimmista. Jos haluaa pelkkiä kivakiva-naminami-askartelupaskartelublogeja, niin eiköhän niitä ole jo aiemmin täällä ketjussa. (Tai sitten voi vaikka katsoa Strömsötä netistä.)
Elämän köyhyys on eri asia kuin rahallinen köyhyys. Itse tykkään lukea niitä joissa tosiaan on hienosti ideoita miten selviytyä arjen haasteista kun tilillä ei sitä rahaa ole. Tuollainen köyhyys ei taas palvele mielestäni ketään. Kitinää ja vitinää, ehkä realistista tavallaan mutta ei kuitenkaan. En tunne köyhiä jotka olisivat noin köyhiä vaan ovat arjen voittajia.
 
En pidä köyhyysblogia vaan työttömyysblogia. Tarkoitukseni ei ole antaa mitään niksejä tai vinkkejä vaan kertoa pitkäaikaistyöttömyydestä. Omassa blogissani saan "valittaa ja parkua" niin paljon kuin haluan. Ei tarvitse lukea eikä tosiaan kovin moni luekaan!
Terv. TOIvoton työtön

9 kommenttia:

  1. Hei!

    Olen lukenut blogiasi jonkun aikaa ja voin hyvin samassa tilanteessa olevana, nelikymppisenä naisena samaistua asemaasi. Kun kelkasta on kerran pudonnut, siihen on vaikea päästä takaisin. Tällä hetkellä elän työmarkkinatuella, puolison suosiollisella "avustuksella" sekä osa-aikaisella siivoustyöllä. Otin tuon siivoustyön vastaan (tosin siihen pääseminen naurettavalla muutaman tunnin työajalla ei ollut itsestäänselvyys) ja nyt olen huomannut, että osa ihmisistä katsoo asiakseen halveksia minua kahdesta syystä; siitä että olen työtön ja lisäksi siitä, että teen halveksittavaa, muiden jälkien siivoamista.

    Välillä tuntuu, ettei tiedä, mikä olisi oikein. Teit niin tai näin, aina löytyy arvostelijoita. Meille kaikille työttömille tai pätkätöiden varassa kitkutteleville haluan kuitenkin toivottaa oikein mukavaa syyskuuta! Ja suurkiitos bloginpitäjälle tästä blogista! Välillä tuntuu, että olen lajissani ainoa…kaikille muille on töitä, mutta ei minulle.

    VastaaPoista
  2. Hei!

    Olen tässä miettinyt näitä blogi-kuvioita. Olen seurannut vuosia erään "vähän tavallista paremman näköisen" naisihmisen bloigia Norjasta (nainen siis alkujaan suomalainen). Vaan voi hyvää päivää ja juhannusvartta: mistä löytyvät ne lähes 100 päivittäin kommentoivaa (nais)ihmistä, jotka jaksavat ihmetelle ko. ladyn "dagis" asuja tai ilmaiseksi saamia lahjuksia meikkifirmoilta? En ymmärrä. Olen kai yksinkertainen. Hänen miehensä ja lapsensa on esitelty blogissa jo niin tarkkaan, että mitään yksityisyyttä ei enää ole. Tai äidillä isällä siskolla.... Tästä suivaantuneena ajattelin perustaa oman "dagis" blogin, missä esiinnyn joka aamu samoissa verkkareissa ja t-paidassa (miksi vaihtaa, ehjiä vaatteita), tukka lintassa ja muutenkin "erilaisena". Paljonkohan saisin lukijoita? Näilä duuneilla voi kuulemma ansaita jopa 6 tonnia kuukaudessa. Ei hassumpi tähän kurjana ansiosidonnaiseen verrattuna....

    VastaaPoista
  3. Joo ei näillä työttömien blogeilla taideta listakärkiä hätyytellä eikä ilmaislahjoja ansaita. Mutta ehkä nää kuitenkin antaa jotain - vertaistukea? - jollekin ja ainakin mielenterveyttä itsellemme. Ei anneta periksi, huudelkoot toiset mitä huutelevat...

    VastaaPoista
  4. Voihan pitkäaikaistyötönkin olla onnellinen ja sillä voi olla myös rahaakin jemmassa vaikka kuinkapaljon, olla omistusasunnot, harrastuksia.

    Monet kommentoijat ovat vaan niin pihalla kaikesta.

    Itse teen töitä vain palkantakia ja tehnyt 30 vuotta ja nää touhut on suomessa te-keskuksineen, pilipali huuhaa pella kursseineen, harjoitteluineen täyttä pelleilyä oilla työttömät vaan elättä varmaan 100 000 ihmistä jotka saa työstään palkkaa työttömien avulla.

    Jatka blogia jota jaan joka paikassa.

    VastaaPoista
  5. Olen lukenut blogiasi jo muutaman vuoden, mutta nyt kommentoin ensimmäistä kertaa: kiitos kun kirjoitat.

    Terveisin pitkäaikaistyötön kolmekymppinen maisteri Tampereelta

    VastaaPoista
  6. Kiitos kannustavista kommenteistanne! Työttömyydestäni on seurannut edes jotain ”hyvää” tämän blogin muodossa.

    Mitään rahansäästövinkkejä tms. en tosiaan jakele, koska ei minulla sellaisia edes ole. Niitä pitää hakea jostain muualta.

    VastaaPoista
  7. Olen lukenut tätä blogia noin vuoden verran. En ole ennen kommentoinut, mutta nyt koin tärkeäksi avata suuni noiden ilkeiden kommenttien jälkeen. Löysin tämän blogin ollessani työtön, ja se vertaistuen määrä mitä sain täältä - vain lukemalla blogia - oli oikeasti tosi tärkeää mielenterveyteni kannalta. Kiitos, että kirjoitat. Mielestäni kirjoitat myös todella hyvin, ja osut napakasti asiaan. Uskon, että meitä hiljaisia, mutta kiitollisia lukijoita on enemmänkin.

    VastaaPoista
  8. Kiitos sinulle anonyymi lukijani kommentistasi! Se kannustaa jatkamaan.

    VastaaPoista
  9. Kiitokset Sinulle TOIvoton työtön -blogin kirjoittaja! Blogisi on minulle todellinen löytö, vertaistukea parhaimmillaan. Säästöniksejä kartutan muualta, aiemmin harrastuksena mutta nykyään pakon edessä.

    VastaaPoista