Heinäkuussa "lomailin" sekä koin huutavaa pulaa
monestakin asiasta - ja koen toki edelleen, koska eihän tilanne ole tuosta
miksikään muuttunut! Sain Rantakasvilta jälleen yhden tunnustuksen. Hän onkin ainoa, joka
niitä blogilleni antaa ;-9
Elokuussa en alkanut mitään, sekä koin jälleen yhden musertavan
pettymyksen.
Syyskuussa olin yhä "työmarkkinoiden käytettävissä".
Työmarkkinat eivät vieläkään olleet kiinnostuneet minusta... En myöskään saanut
kutsua työvoimakoulutuksen valintatilaisuuteen.
Tällainen anonyymi kommentti
oli tullut ( 21.11) erääseen syyskuun postaukseen:
"Työttömällä on
motivaatio ja nöyryys tuplattuna kuin heillä, jotka ovat vuosikausia olleet
mahdollisesti tympääntyneitä ollakseen mukaviakaan. Millä tasolla em. henkilö
olisi parempi kandidaatti kuin työtön. Sinäkin olet esimerkki siitä ettet halua
maata työttömänä ja olet opiskellutkin ja tehnyt jotain työllistymisen eteen.
Toivottavasti hakemuksesi ovat positiivisia ja haastatteluissa pessimismi ei näy.
Jos ei, niin on rikos että olet työtön. Kuten se, että itsekin olen.
Vuorotteluvapaat ovat ainoa työlaji joka suosii työttömiä, joten kyllä kiitos,
paljon enemmän niitä työmarkkinoille! "
Hakemukseni lienevät melko
neutraaleja enkä tiedä miten pessimismini näkyisi työhaastattelussa? Toki
harvoissa työhaastatteluissa olen pyrkinyt olemaan positiivinen ja yrittänyt
yli-innokkaasti(?) tyrkyttää itseäni töihin - siinä onnistumatta.
Lokakuussa sain pakkokutsun (työmarkkinatuen menettämisen uhalla)
mennä TE-toimistoon pakkotiedotustilaisuuteen. Siellä olikin oikein miellyttävää
(tai sitten ei).
Marraskuussa olin edelleen työttömyysvuorossa sekä muun
muassa pohdiskelin työllisen ja työttömän ominaisuuksia.
Joulukuussa mietin muuria työttömän, työllisten ja työpaikkojen
välillä sekä kadehdin hevonpaskatöitä. Halusin olla vaikka Direct
Integration Developer tai International Usability Strategist.
Keksin kyllä paljon oikeitakin työtehtäviä/
titteleitä, joissa tai joilla osaisin/voisin/ haluaisin työskennellä! Toivoin
(salaa) joululahjaksi työpaikkaa ja erään kommentoijan mielestä minun tulisikin luoda itselleni työpaikka. Käytännön toteutus on kuitenkin paljon helpommin
sanottu kuin tehty!
Olen saanut kirjoituksiin
paljon hyviä kommentteja ja keskustelua on syntynyt. Haluan erityisesti mainita
Nils Erik Willbergin loistavat kommentit. Jatketaan samaan
tapaan!
Tervetuloa lukijaksi, Anna Banana.
Hyvää - tai parempaa - uutta
vuotta kaikille!
Parempaa uutta vuotta Sinullekin!
VastaaPoistaParempaa Uutta Vuotta sinulle!!
VastaaPoistaOlen lukenut blogiasi koko vuoden, muutaman kerran kommentoinutkin ja voin sanoa, että olen ollut samoilla linjoilla ja ajatuksilla monta kertaa... tulin itse irtisanotuksi alkuvuodesta 2013 pitkän työuran jälkeen ja muutos elämässä on ollut tosi suuri. Olen sen tyyppinen, mitä olet sanonut työssäoleviksi eli puhelias, positiivinen, hyvin kouluttautunut, hyvin ihmisten kanssa toimeentuleva ja ulospäin suuntautunut. Mutta ei se nykyään auta sekään, kun tulee irtisanotuksi ja hommat siirtyvät muille maille eivätkä enää takaisin tule tänne. Itselläkin on suunnitelmissa uudelleenkouluttautuminen, mutta ei niihin koulutuksiinkaan nykyään niin vaan mennä, paras oli yksi mihin hain: 274 hakijaa ja 20 paikkaa. Mutta ei aleta kokonaan toivottomiksi! :-)
Kiitos blogistasi, jatkan lukemista myös ensi vuonna!!
Minulle blogisi on ollut ehdottomasti vuoden 2013 paras blogilöytö! Mielestäni näistä teksteistä saattaisi hyvinkin olla kirjaksi asti. Sen verran terävää ja aikuisen työttömän tilannetta monelta kantilta valottavaa tekstisi on. Tästä asiasta joka jo koskettaa satojatuhansia suomalaisia on kirjoitettu aivan liian vähän.
VastaaPoistaLaitahan mietintään, ihan oikeasti!
Annika
Kiitos kannustavista kommenteistanne!
VastaaPoistaEhkä täältä löytyisi jotain vinkkiä ja näkökulmaa työnhakuun: toihinpotkijat.wordpress.com
VastaaPoistatsemppiä alkaneelle vuodelle.
VastaaPoistaItsekin sain lopputilin lomautusten jälkeen 5-kymppisenä insinöörinä. Kouluttauduin uudelleen ja olin määräaikaisina ja sijaisina opiskelun ohella eläkeikään saakka. En sitten loppuvaiheessa kaivannutkaan vakityötä kun viimeisin työpaikkani oli todella kiva ja viihdyin, vaikka pätkätyöni oli katkolla vähän väliä.
PS minä onnistuin hakemaan yliopistoon ns ylimääräisenä työkokemuksen perusteella eikä tarvinnut osallistua pääsykokeisiin.
Jos haluaa töitä, pitäisi olla niitä suhteita. Nykyisessä työpaikassanikin moni on tullut töihin suhteiden avulla eli ovat vanhoja tuttuja jostain menneisyydestä tai isä on johtajan kaveri jne. Itse sain töitä kävelemällä firman konttorin ovesta sisään ja kysyin töitä, (minulla kävi tuuri.) Työpaikkahaastatteluissa voidaan kysyä kaikenlaista maan ja taivaan väliltä ja toisaalta jotkut saavat työpaikan vain sen takia kun sattuvat tuntemaan oikean henkilön.
VastaaPoistaTuolla töihinpotkijoiden sivuilla on joitain kiinnostavia juttuja, kuten työmarkkinakelpoisuuden testaus. Sain siitä mielestäni yllättävän hyvät pisteet - täytyykin palata siihen jossain tulevassa postauksessa.
VastaaPoistaEmmi, kiitos tsempeistä. Mille alalle kouluttauduit?
Ihan yliopistossa suoritin informaatiotieteen maisterin tutkinnon ja informaatikkona kirjastossa olin sitten. Aikuisopintorahalla pärjäsi aika hyvin.
VastaaPoistaMinä olen suorittanut (avoimessa yliopistossa) informaatiotieteistä perus- ja aineopinnot, jotka eivät ole auttaneet minua työllistymisessä. Lisäksi opinnoista ei ole mitään ns. avoimen väylää tutkinto-opiskelijaksi, ja pääsykokeiden kautta en pääse opiskelemaan (kokeiltu on sekin).
VastaaPoistaKirjastoalan työllisyys ei tällä hetkellä muutenkaan näytä erityisen ruusuiselta, mutta kirjastossa työskentely kyllä kiinnostaisi minua kovasti!
YT-neuvotteluja taas käydään monessa yrityksessä. Kurjaa aikaa työntekijöille.
VastaaPoistaToivottavasti tämä vuosi on parempi sinulle TOIvoton työtön.