torstai 19. joulukuuta 2013

Vanhentunutta



Olen itse vanhentunut, koulutukseni (sekä yo-tutkinto että opistotutkinto) ovat vanhentuneet, ja sen lisäksi työkokemukseni on vanhentunutta.  Näillä edellytyksillä minulla onkin sitten todella hyvät mahdollisuudet työllistymiseen! 

Olen vanhentunut, koska olen yli 45-vuotias.
Yo-tutkintoni (1985) on vanhentunut, koska sen jälkeen ylioppilastutkinto on uudistunut.
Opistotason insinööritutkintoni (1990) on vanhentunut, koska sen jälkeen opistot on muutettu ammattikorkeakouluiksi.
Työkokemukseni lienee vanhentunut, koska viimeisestä työsuhteestani alkaa kohta olla jo viisi vuotta. Jos kuitenkin olisin ollut kaikki nämä vuodet töissä insinööriksi valmistumiseni jälkeen, ei näillä vanhentumisilla olisi mitään merkitystä! 

Ainoa, mikä ei ole vielä vanhentunut on avoimen yliopiston opintoni, mutta eipä niistä ole yksikään työnantaja kiinnostunut…

14 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kaikki me vanhennutaan mutta nykySuomi ei ymmärrä sitä. Tai tarkemmin sanottuna nykytyönantajat.
Millä ne saisi ymmärtämään, ettei 40-60 vuotias työntekijä ole enää nykyaikana kehäraakki vaan pätevä, osaava ja usein innovatiivinenkin työntekijä jos vaan annetaan mahdollisuus.

Anonyymi kirjoitti...

Onneksi sulle tulee uutta ajateltavaa kun "pääset" TYPA:an ja sen masennustestin ja elämän tyytyväisyystestin ja työharjoittelu/kuntoutuksen piiriin ensi vuonna. Ja se ihanainen psyykkisen työkunnon arviointi.

Olen nyt 6 kk ollut asiakkaana ja saaliina kyseisestä putiikista on 3 tapaamista ja 1 terveydenhoitajalla käynti ja 4 ketutusta näiden käyntien jälkeen. Olenkin tullut siihen tulokseen että Typan tehtävä onkin välillisesti saada ihminen ajattelemaan että "haen mihin tahansa työhön etten vaan joudu enää tulemaan tänne putiikkiin" , ainakin mä katson heti käynnin jälkeen kaikki työpaikat mitä on mollilla tarjolla paikkakunnallani

Anonyymi kirjoitti...

Tuli mielee ajatus, että kannattaisiko sinun harkita tutkintosi updataamista ammattikorkeakoulussa, jos alastasi sinänsä pidät? Eikö jo omaavastasi tutkinnosta saisi jotain osapisteitä, jotta ihan koko tutkintoa ei pitäisi käydä? Eihän tämäkään mikään takuuvarman ratkaisu ole ikäsyrjinnän riehuessa mutta antaisi sinulle ainakin tuliterän, up to date tutkinnon.

Voimaa sinulle!

NILS ERIK Willberg kirjoitti...

Suosittelisin alanvaihtoa jollekin soveltuvalle alalle, joka VOISI POTENTIAALISESTI työllistää. Tämä voisi "nollata" asemasi ja antaa uuden mahdollisuuden. Kaltaisiamme on joukossamme jo hyvinkin paljon joten tuo lienee se ainoa keino tänä päivänä.

Tuo "päivittäminen" amk :ssa on kyllä aika huuhaata. Kaikkien tasojen insinöörejä on työttömänä ja alan vaihtoon pakotettuina pilvin pimein - juuri tällä viikolla jopa tv:ssä näytettiin luvut. Tiedän ihan tapauskohtaisesti esimerkiksi kaksi DI :tä, jotka ovat vaihtaneet koulutussektorille (toinen Kampin amk :n opettajaksi, toinen maahanmuuttajien suomen kielen kouluttajaksi). Tuo ensimmäinen muuten käy Jyväskylästä Helsingissä töissä kaikki arkiviikot ja ikää on plakkarissa 60...

Anonyymi kirjoitti...


Kunpa olisikin koulutuksia, joilla voisi potentiaalisesti työllistyä SEKÄ että olisivat soveltuvia. Kun ne työllistävät taitavat olla sarjassa hoitoala-putkimies, ei ne kaikille sovi. Itsekin olen tilanteessa, että mietin päivittääkkö amk-tutkinnoksi vai ei. Mieluummi yliopisto, mutta siinä ei ole aikuis- eli iltalinjavaihtoehtoja, jotka taloudellisesti onnistuisivat paremmin.

Anonyymi kirjoitti...

Tunnen itse olevani samalla lailla vanhentunut kun ikää hieman yli 35, akateemista koulutustani vastaavaa työtä en ole tehnyt päivääkään, muita hommia hieman. Viimeisimmästä työsuhteesta jo rapiat 3 vuotta.
Nyt opiskelen avoimessa yliopistossa perusopintoja kiinnostavalta alalta joka voisi potentiaalisesti työllistää, kun jos tutkinto siitä olisi. Jos joskus hamassa tulevaisuudessa vielä pääsisin sisään kyseisen alan opintoihin yliopistoon, pitäisi siihen toki olla jostain järjestynyt rahoitus. Voi tosin olla että opiskelupaikat on siinä vaiheessa jo varattu pelkästään tuoreille lukiosta tuleille ylioppilaille, ja ne kuuluisat joustavat väylät meille muille eivät kohdallani avaudu.
En tiedä. Kait se pitäisi kouluttautua laitoshuoltajaksi, koulutus olisi lyhyt ja töitä toistaiseksi ainakin tuntuisi olevan jos ammattipätevyys löytyy.
Pelkän palkkatukityönkin löytyminen tuntuu olevan kiven alla tällä hetkellä.
T: Hermitti

4* kirjoitti...

No minä yritin vaihtaa koulutussektorille, yritykseksi jäi. Ehkä sinne kannattaa vaihtaa vain miesten...

Valitettavasti joudun olemaan samaa mieltä W:n kanssa, että vain se vaihtaminen "johonkin ihan muuhun" on ainoa mitä voi yrittää. Vanhan päivittäminen tai lähialalta täydennyskoulutuksen hankkiminen olisi monesta järkevämpää, mutta kun ei toimi. Vaan biologin pitää vaihtaa kokiksi, humanistin kirjanpitäjäksi, kaupallisen koulutuksen työttömät taas voivat mennä vaikka luomuviljelijöiksi tms. jotain ihan laidasta laitaan.

TOIvoton työtön kirjoitti...

Tällä hetkellä tuntuu siltä, että vaikka tekisin "mitä tahansa", niin kiinnostavuuteni rekrytoijien/ työnantajien silmissä ei tästä paremmaksi muutu!

Anonyymi kirjoitti...

Kiinnostavaksi tekeytyminen ja sopeutuminen tai ainakin siihen pyrkiminen on ihan ok. Sopeutumisellekin tulee kuitenkin raja jossain kohtaa, keski-ikäisestä naisesta ei saada nuorta miestä, koulutuksia ei voi hankkia loputtomiin, työkokemusta ei voi olla joka ikiseltä alalta maailmassa jne.

Olkaa ihmiset armollisia itsellenne.

TOIvoton työtön kirjoitti...

Armollinen pitää olla itselleen, koska muualta armoa ei työttömälle anneta.

Anonyymi kirjoitti...

Tämä on juuri Suomessa vialla. Täällä ei ole yrittäjyyshenkeä lainkaan. Jotta Suomen talous saataisiin uuteen nousuun, tarvitaan uusia menestyviä pieniä ja suuria yrityksiä. Suurin osa ihmisistä vain kouluttautuu uudelleen ja uudelleen uusille aloille, jotta saisivat työpaikan tai lilluvat työttömänä pitkät ajat. Yrittäjyyttä ei edes nähdä vaihtoehtona. Yrittäjyys sopii aina jollekin muulle, eikä itselle.

Tämän seikan takia Suomen talous ei edes pääse nousemaan, koska uusia yrityksiä ei synny. Näin myöskään ei synny uusia työpaikkoja ennen työllistävien alojen tilalle, jotka ovat rakennemuutoksessa kuihtuneet.

Joten tämänkin blogin kirjoittaja voisi harkita taktiikkansa vaihtamista, sillä neljä vuotta työttömänä on aika pitkä aika. Yrittäjyys ei edes välttämättä tarvitse koulutusta, rahaa tai verkostoja. Se vaatii rohkeutta, päättäväisyyttä ja itseensä uskomista.

Toivot joululahjaksi työpaikkaa. Ole rohkea ja tee itsellesi oma työpaikka ensi jouluksi. Mikä on parempi aika muuttaa omia tapoja ja asenteita kuin joulu ja uusi vuosi?

Hyvää joulua!

NILS ERIK Willberg kirjoitti...

Yrittäjyydessä tänä päivänä tarvitaan myyntihenkisyyttä, myyntihenkisyyttä ja myyntihenkisyyttä.
Kaikkien yrittäjyys ei poista työttömyyttä, kyse on kokoomuksen ja kumppaneiden retorisesta illuusiosta.
Sitä paitsi jos yrittäjyyttä tarvittaisiin kaikkialla, niin se olisi tehty sekä helpommaksi että edes jossain määrin houkuttelevammaksi yhteiskunnassa.
Suomi ei ole koskaan ollut yrittäjyyden paratiisimaa eikä ole sitä vieläkään.
Yrittäjyys ei ratkaise koulutetun työvoiman työttömyystilannetta.

Anonyymi kirjoitti...

En ihan Nils Erik ymmärrä järjenjuoksuasi. Kukaan tuskin väittää, että kaikkien yrittäminen poistaisi työttömyyden. Idea onkin siinä, että jos ihmiset yrittäisi enemmän, niin silloin syntyisi myös enemmän uusia työpaikkoja, vaikka kaikki yritykset eivät menestyisikään.

Ja mitä ovat nämä kokoomus ja kumppanit? Esimerkiksi perussuomalaiset ja keskusta kritisoivat hallituksen rakenneuudistuspakettia siitä, että se ei synnytä uutta kasvua: eli esimerkiksi uusia yrityksiä.
Luulen, että talouskasvua ja uutta yrittäjyyttä halutaan ympäri puoluerajojen.

Suomi ei ole ehkä maailman paras paikka yrittää, mutta onko se syy olla yrittämättä?

TOIvoton työtön kirjoitti...

Minulta todellakin puuttuu myyntihenkisyys aivan täysin. Tärkein puuttuva asia on kuitenkin hyvä ja kannattava yritysidea!