torstai 8. marraskuuta 2012

Miltä työttömästä todella tuntuu?



Miltä työttömästä tuntuu nähdä kaupungilla entinen kollega (joka en edelleen samassa työpaikassa, missä olimme 20 vuotta sitten) juuri silloin, kun on itse saanut kuulla tulleensa hylätyksi rekrytointiprosessin jatkosta?
Miltä työttömästä tuntuu katsella sellaisten henkilöiden LinkedIn -profiileja joilla on pitkä ura sillä alalla tai työpaikalla, jonne hän epätoivoisesti yrittää hakea työpaikkaa koskaan saamatta?
Miltä työttömästä tuntuu kuulla jossain (esim. mieheni työpaikalla) olevan tulossa työpaikkoja auki, kun työtön tietää ettei kelpaa sinne edes vessan siivoojaksi?
Minusta ainakin tuntuu ihan helvetin paskalta (pardon my French)! Työttömäksi joutuminen on paskaa, työttömänä oleminen on paskaa ja työttömänä pysyminen se vasta paskaa onkin!

20 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Paskaa on RAHATTOMUUS, ei itse työpaikan puuttuminen. Mielekästä tekemistä riittää ilman työtäkin. Vai jatkaisitko työpaikan hakua vaikka saisit lotosta miljoonavoiton?

Rantakasvi kirjoitti...

Olen Anon kanssa eri mieltä. Tietenkin rahattomuuskin on paskaa, mutta mielekästä tekemistä ei montaa vuotta työttömänä riitä. Siitä pitää pään sisältö huolen - ei millään ole enää väliä, eikä mikään huvita.

Juuri tuo mitä kirjoitit TOI.., on pahinta, näkee, että muut porskuttavat ja itse on pohjilla.

Saretska kirjoitti...

Samat tunnelmat. ("Näihin kuviin, näihin tunnelmiin.")

Anonyymi kirjoitti...

Minä pidän myös pahimpana rahattomuutta. Jos taloudellinen tilanne olisi turvattu eikä siitä tarvitsisi jatkuvasti huolehtia, jaksaisin varmasti tehdä jotain vapaaehtoistyötä. Nyt ei ole voimia.

2. anonyymi

Anonyymi kirjoitti...

Paskaahan se on, varsinkin kun opiskelet monta vuotta ammattiin ja olet yksi niistä harvoista samaan aikaan valmistuneista, jotka ei saanut sitä työpaikkaa. Ja kun et saa sitä ensimmäistä alan työpaikkaa niin se on sitten siinä. Ja kaikki oikeastaan vain tuurista kiinni, kun ei saanut sellaista harjoittelupaikkaa mistä olisi saanut jatkoa.

Ja kyllä se järkevän tekemisen puute on ainakin yhtä tärkeä syy saada se työpaikka kuin rahakin, ellei tärkeämpikin.

Minusta pahimmalta tuntuu se kun näkee oman alan työntekijöitä työssään, ja sitä vaan ajattelee mikä minussa on vikana kun en ole ansainnut tuota.

Anonyymi kirjoitti...

Mielenkiintoista. Kaksi kommentoijaa tarvitsisi siis työpaikan siitäkin huolimatta, että rahaa olisi reilusti, vaikka se miljoona euroa. Vain työpaikka heidän mielestään antaa riittävästi elämänsisältöä. Itse en ole ollenkaan samoilla linjoilla. Mutta järkevää tekemistä löytyy vapaaehtoistyöstäkin, jos oikeasti vain kaipaa työtä elämänsisällöksi. Ens. ano.

Anonyymi kirjoitti...

Eli jos rantakasvi saisi 100 miljoonaa tilille se tekisi vaikka siivoojan töitä tai 12 tuntisia projektipäällikön töitä.
Ei rahaa ette halua vaan töitä, menkää työkkäriin siellä näitä 9€ töitä on vaikka 60km päässä ja saatte mielekästä puuhastelua päiviksi.

Itse en ole myöskään samoilla linjoilla. Vapaaehtoisesti voi tehdä niin paljon järkevää kuin haluaa joka paikassa suomea tai on päässä vikaa sitten ja ei omaaloitteisuutta.

Työntekeminenkö se tekee elämästänne toisille sen ilon ja palkalla ei tee mitään.

Olen Ens.anon kanssa maaa mieltä asioista.

Rantakasvi kirjoitti...

No nyt meni kyllä puurot ja vellit sekaisin Anojen jutuissa.

Itse olin (nyt tk-eläkkeellä) monta vuotta työttömänä. Rahasta oli (ja on) koko ajan pulaa. Mieheni on vieläkin työtön. Totta hitossa rahapula on kova.

Mutta se, että se työttömänä oleminen (alinta kastia!) rassaa henkisesti sen verran, että ei montaa vuotta se vapaaehtoistyö ja harrastukset tunnu mielekkäiltä. Aluksi tuntuikin. Minulta ainakin masennus vei lopulta elämänhalun.

Milloinkaan enmiljoonia havittele, enkä enää halua edes töihin! Onneksipääsin eläkkeelle, sen verran sairas olin työnhakujen jatkuvan epäonnistumisen ja monen muun seikan takia.

Anonyymi kirjoitti...

Minusta puurot ja vellit eivät menneet lainkaan sekaisin kun täällä on niitä, joiden mielestä pitää ensisijaisesti olla mielekästä tekemistä ja sitten vasta rahaa. Pitäisikö silloinkin kun olisi sitä rahaa enemmän kuin tarpeeksi itseään edelleen tituleerata työttömäksi? No, sehän olisi siinä tapauksessa oma valinta, jos sitä rataa haluaisi jatkaa.

Anonyymi kirjoitti...

Eihän tässä ole ollut kysymys siitä, ettei rahalla olisi merkitystä. Vaan siitä, miten rankkaa työttömyys on jatkuvine epäonnistumineen, ja siitä että on muiden silmissä sitä alinta kastia. Eli ei tosiaankaan ne 9€ / pv työt kiinnosta (vaikka olen niitäkin hakenut, koska työkokemus ei riitä työpaikan saantiin). Sopiva palkka itseään edes suht kiinnostavassa työssä on se juttu. Ei se pelkkä raha tee ihmisestä automaattisesti onnelliseksi, jos ei ole mielekästä tekemistä. Työttömänä kun ei ole sitä rahaa tehdä näitä mielekkäitä asioita pidemmän päälle.

Anonyymi kirjoitti...

Harrastaa ja vapaaehtoistyötä voi tehdä ilman koulutustakin. Työ tuo parhaimmillaan monenlaista sisältöä elämään ja silloin palkka voi tuntua melkein ylimääräiseltä bonukselta. "Sairaanhoitaja on ylikoulutettu viikkaamaan pyyheliinoja, sen voi tehdä vaikka muistisairas", sanoo Harriet Finne-Soveri tämän päivän Hesarissa ja on aivan oikeassa. Hyvälläkin koulutuksella voi tehdä monenlaista palkallista tai palkatonta työtä, mutta mielekästä se ei välttämättä ole kenenkään kannalta. Suomessa vaan edelleen usein ajatellaan, että työ on hampaat irvessä suoritettava rangaistus ja että työttömän olisi suostuttava vaikka minkälaisiin kompromisseihin saadakseen töitä.

Anonyymi kirjoitti...

Kyllä se on niin että näitä paskakaivojen tyhjennys hommia en kyllä lopettais vaikka lotossa voittaisin.... ja vitut, kyllä keksis parempaaki tekemistä. :)

Anonyymi kirjoitti...

Samaa mieltä tämän viimeisen anonyymin kanssa siitä, että töissä voi viihtyä niin että palkka voi hyvinki tuntua bonukselta. Itsekin olen saanut paljon elämääni sisältöä yhdessä työpaikassa (tosin 2,5kk määräaikainen pesti), että palkka tosiaankin tuntui olevan jonkinlainen bonus. Samoin yhdessä opiskeluun liittyvässä muutaman kuukauden kestäneessä harjoittelussa viihdyin mainiosti, vaikka en saanut siitä palkkaa.

Olen varmaan jotenkin outo, mutta voisin tehdä monenlaisia hommia, vaikka eivät olisikaan joka hetki niin miellyttäviä. Töistä vain pitäisi saada se palkka, joka on työn vaatimuksen mukaista. Enkä tarkoita, että esim. assistentin pitäisi saada toimitusjohtajan tasoista palkkaa.

Anonyymi kirjoitti...

"Olen varmaan jotenkin outo, mutta voisin tehdä monenlaisia hommia, vaikka eivät olisikaan joka hetki niin miellyttäviä." Kirjoitin tuon bonus-jutun ja jatkan nyt kommentoimalla sinun juttuasi. On totta tuokin, että monenlaisten hommien tekeminen on rikkaus, jos talous sallii. Työttömänä on juuri ajankäytöllisesti mahdollisuus moneen sellaiseen juttuun, mihin ei muuten olisi. Jos vaan kykenee, joutilaisuudesta pitäisi ja kannattaisi ottaa irti kaikki mahdollinen ilo, koska moni töissäkäyvä sitten taas odottaa vain sitä seuraavaa lomaa. Kaikessa on puolensa, mutta esimerkiksi hyvä työyhteisö ja tunne kuulumisesta johonkin ja mahdollisuus itsensä toteuttamiseen sen palkan lisäksi ovat asioita, jotka työ parhaimmillaan tarjoaa ja joista paitsi jääminen on menetys. Aikansa on mukava kokeilla monenlaista, mutta jossain vaiheessa olisi mukava vakiintuakin. Ideaali olisi tämä.

Anonyymi kirjoitti...

Hyvä työpaikka tarjoaa suoran palkan lisäksi joskus myös muita etuja, kuten alennuksia liikuntapaikkoihin. Näistäkin työtön jää paitsi, vaikka olisi ehkä työssäkäyvää kipeämmin niiden tarpeessa, jos rahaa on vähän.

TOIvoton työtön kirjoitti...

Tämä on hyvin sanottu: "...esimerkiksi hyvä työyhteisö ja tunne kuulumisesta johonkin ja
mahdollisuus itsensä toteuttamiseen sen palkan lisäksi ovat asioita, jotka työ parhaimmillaan tarjoaa ja
joista paitsi jääminen on menetys." Siitäkin olen kirjoittanut, että työtön jää ilman mm. liikuntaetuja ja tietenkin työterveyshuoltoa.

Rahattomuus sisältyy työttömyyteen niin itsestäänselvästi, etten sitä erikseen maininnut. Rahattomuus on sitä samaa paskaa ja mielestäni
kaikkein pahinta työttömyydessä. Jos olisin rikas, niin enpä varmaan mitään töitä kaipaisikaan. Vaan en voi tietää, koska olen köyhä työmarkkinatuen saaja. Huonoin yhdistelmä kuitenkin on rahattomuus ja mielekkään/ järkevän tekemisen puute.

Anonyymi kirjoitti...

Jos olisin oikeasti rikas, riittävästi miljoonia, niin perustaisin oman yrityksen tekemään jotain kivaa tai mielekästä. Olisin tärkeä henkilö, toimitusjohtaja ja palkkaisin itse muita yritykseeni työntekijöiksi. Vähän mukaillen vitsiä, miten saa helpoimmalla pienen omaisuuden? Ryhtymällä yrittäjäksi ja aloittamalla suuresta omaisuudesta.
neljäykkkönen

Anonyymi kirjoitti...

Joka syyttää työtöntä oma-aloitteisuuden puutteesta ei ole itse pudonnut työmarkkinatuelle. Nimittäin sellaista mitä voi todella ilman rahaa tehdä olen yrittänyt pääni puhki keksiä. Lisäksi nämä 9 e "työt" menee miinukselle, koska tuo mitätön summa tänä päivänä ei edes riitä kuluihin, joita väkisin tulee, matkat, ruoka, vaatekulut ja paikasta riippuen jotain muuta. Niinpä työtön vain mökkihöperöityy neljän seinän sisällä.
neljäykkönen

Ari Vehkanen kirjoitti...

Annan täysin 100% varmat ohjeet
kuinka luoda bisnes ilman osaamista tai pääomaa?
Tämä pelaa nytkin Suomessa monissa työllistämis pajoissa. Tossa viikolla sain selville kaverin kautta että heidän johtaja saa 4700€/kk palkkaa ja sitten alaiset 9€ päivä korvausta tai 1050€/kk palkkatukiseteli tai 1375€/kk palkatuki seteli. Eikä se johtaja tajua mistään mitään mitä alaiset tekee jos ei kolaalumia tai vastaavia, kaverini opettaa atk:ta hermot riekaleina täysin orjina ja sanoin hakekaa sairaslomaa ja ne haistatti jo paskat johtajille.

Eli nämä työttömät elättää näitä yhdistyksien johtajia täysin joita löytyy paljonkin eri paikoista ja suomen tasolla tosi paljon. Kunnatkaan ei palkkaa oikeisiin töihin kun saadaan ihmisiä halvalla eli 9€ päivä tai 1050€/kk. Tätäkö toiset haluaa eli alistua, minä en tähän suostu ja yritän ajaa ihmisten asioita enkä tarvia rahaa tähän ! Eli tehdä töitä jotta joku sdp puolue passin omaava vetää voitot, etupäässä nämä ovat SDP passin omaavia mitä tutkittu ympäri suomea tai tiedetään.

http://karilaurila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/111434-kuinka-luoda-bisnes-ilman-osaamista-tai-p%C3%A4%C3%A4omaa

Tässä toinen kirjoitus joka kannattaa myös lukea.

Mikäli orjuus olisi vielä laillista, se lopetettaisiin liian kalliina

http://karilaurila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/121562-mikali-orjuus-olisi-viela-laillista-se-lopetettaisiin-liian-kalliina

NÄitä anonyymien kommentteja ymmärrän mutta en välillä toisten ajatuksia yhtään! Työttömänä on satoja tuhansia myös kovan luokan ammattilaisia 20-30v työuran omaavat jotka ei mielellään tee näitä samoja töitä 9€ korvauksella kun toinen vetää vierestä samasta työstä vaikka n.3000-5000€/kk palkkaa.

Ja mikä on mielekäs työ! Onko joku tyytyväinen jos 100 henkeä firmassa saa esim. 3000€/kk palkka ja 5 henkilö työmarkkintuen +9€ korvauksen, työ on samaa ja mielekästä kaikilla mutta eri palkalla. Ei toisille rahalla ei ole mitään merkitystä joten miksi ette mene urheiluseuroihin ja vaikka minne muualle kuin työkkärin kautta oleviin alistaviin töihin. Näissä voitte tehdä samoja töitä eikä työkkäri/kunnat/yhdistykset käytä ihmisiä hyväkseen josta on kysymys.

Itse kannatan vain oikeita palka töitä enkä työkkärin kautta olevia pilipalitöitä jotka on kusetusta suoraan sanottuna.

Terveisin Ari Vehkanen

Anonyymi kirjoitti...

Samaa mieltä kuin moni muukin. Rahattomuus on se suurin ongelma työttömyydessä. Itse kyllä keksin mielekästä tekemistä vaikka kuinka mutta rahattomuus tuo sen ongelman, ettei niitä voi tehdä sillä lähes kaikkeen touhuun tarvitsee kuitenkin jonkin verran rahaa.
Toinen ongelma on se, ettei kuulu mihinkään yhteisöön eikä ole mitään mukavaa titteliä tai nimikettä millä itseään ja tekemisiään tituleerata.
Ihmiset kun yleensä aina tuppaavat kysymään sen ikävän klassisen kysymyksen "mitä teet nykyään?" Ei sillä, että varsinaisesti työttömyyttäni häpeäisin ( eihän se ihan oikeasti ole omaa syytäni), mutta ei sitä silti ole hauska sanoa.
Toki voi hankkia harrastuksia ja saada sitä kautta jonkun yhteisön, johon kuulua mutta näissä ainakin itselleni tulee taas esteeksi rahattomuus.
Joten, kuten sanottu, työttömyyden syvin ja ikävin ongelma on rahattomuus.