lauantai 25. helmikuuta 2012

Mitä tarvitsisin työttömänä?


Leena esitti minulle otsikonmukaisen kysymyksen. Muutin sen muotoon:
Mitä tarvitsisin enemmän, nyt kun olen työtön? Minulla on kuitenkin ruokaa ja vaatteita sekä katto pään päällä eli perustarpeeni on täytetty. 

Tietenkin tarvitsisin enemmän rahaa, mikä on luonnollista. Tarvitsisin (tai haluaisin) johonkin ryhmään (käytännössä työyhteisöön) kuulumista ja syytä poistua säännöllisesti kodin ulkopuolelle, etten kokonaan jämähtäisi neljän seinän sisälle. Työvoimapoliittiseen koulutukseen osallistuminen täyttää osittain nämä tarpeet, mutta ei se ole kuitenkaan samaa kuin oikea työelämässä mukana oleminen! 

Olen hyvin samoilla linjoilla tuon Kaijan vastauksen kanssa - meillä onkin suunnilleen yhtä pitkä työttömyysjakso takanamme. Vastaan myös Karhuttaren haasteeseen, josta selviää, mistä haaveilen työttömänä.

2 kommenttia:

Leena Kärras kirjoitti...

Kiitos teille molemmille. Aivan samoja asioita toivotte kuin mitä minä itse toivoin ollessani työttömänä. Ja itseasiassa nyt kun teen yksinäistä työtä (yrittäjäna olen yksin toimistossa paitsi milloin puoliso ja poika käyvät siinä päivän mittaan) joka kyllä sopii minulle monin tavoin niin sen yhteisön ja jaksamisen tarvettani olen sitten vapaaehtoistyössäkin saanut korvattua. Tuo yhteisöön kuuluminen on iso juttu, ja se korostuu sitä mukaa mitä kauemmin on ilman sitä. Tosin se vapaaehtoistyö oli juuri sitä halusinkin tehdä, joten kaiketi se oli innostavampaa kuin työvoimapoliittinen koulutus. Ja sain siitä hyvän todistuksen joten jos sille alalle haen töihin joskus niin sille paperille tulee käyttöäkin.

Kammottavaa kuultavaa tuo ettei terveyskeskukseen pääse, meidän paikkakunnalla pääsee kipeänä heti samana päivänä lääkäriin. Silloinkin kun oli lääkäripulaa niin sitten sai yksityiselle mennä ilmaiseksi - terveyskeskus maksoi. Onneksi nyt on lääkärit niin on lähellä, yksityinen oli kaukana. Tosin kuulemma hammashoito ei ole ihan samalla tasolla. Itse käyn hampaat hoidattamassa yksityiselle, tai itseasiassa tarkastuksissa kun on hyvät hampaat vielä onneksi.
En vaan ymmärrä miten on mahdollista että tk ei toimi kun on kaikki hoitotakuut jne. Kannattaako valittaa jotta saisi muutosta?

Raha. Oma kokemani on että tosi pienelläkin voi elää jonkun aikaa... mutta mitä pidemmälle kituuttaminen menee niin sitä kuluneempia alkaa olla takki, kengät ja itsetunto.. Se syö.

Kiitos vielä kun vastasitte. Osaisinpa taikoa teille kaiken tarvitsemanne..

Anonyymi kirjoitti...

Samassa veneessä...
Olen pitkäaikaistyötön työpaikan konkurssin takia, pienellä paikkakunnalla ei ole töitä, eikä perheen takia voi muuttaa.
Välillä olin täysin mieheni elätti - en saanut hänen tulojensa takia päivärahaa. Vaikka sinänsä ei ollut puutetta, kyllä se itsetuntoa söi.. Työkkäristä ei ole ollut hyötyä kuin kirjauspaikkana. Muutaman työpätkän olen itse hommannut, ja viimeksi minut kotoa pyydettiin tukityöpaikkaan. Se oli oikein hyvä muuten, mutta yksi vakituinen harjoitti koko ajan piilokiusaamista.

Nyt olen lähestymässä eläkeikää. Aiemmin päätin, että sitten kirjoitan kokemukseni julkiseksi (kun se ei enää voi haitata), mutta empä tiedä jaksanko...

Tsemppiä sinulle!