torstai 9. helmikuuta 2012

Miksi en minä ?


Turha haihattelu ja turhat yliopistoon hakemiset johtivat työttömäksi = liikaa vääriä ”valintoja”! Minulla oli nuorena haaveena päästä yliopistoon, mutta en koskaan sinne päässyt. Olenkin sitten myöhemmin saanut tyytyä suorittamaan opintoja avoimessa yliopistossa, mikä sekin on ihan hyvä vaihtoehto. Menin aikanaan Tekuun (Ala 1), koska en muualle päässyt ja luulin saavani hyvää palkkaa. Lopputuloksena en ole koskaan saanut hyvää palkkaa ja päädyin työttömäksi! Seuraavaksi luulin löytäneeni oikean alan (Ala 2), jossa voisin yhdistää teknisen koulutustaustani, hyvän kielitaitoni, kiinnostuksen kieliin ja kirjoittamiseen sekä vahvan tietoteknisen osaamiseni. No, ensin yritin saada työpaikkaa ko. alalta useita vuosia ja kävinkin monissa haastatteluissa. Lopulta sain kahdeksi ja puoleksi vuodeksi töitä (josta oikeastaan vain noin puolet oli oikeaa sen alan työtä). Minä olin mielestäni löytänyt oikean alani, mutta työnantajat eivät löytäneet minua…  Nyt en sitten saa enää mitään työtä mistään?! 

Olen miettinyt asioita (työttömänä on aikaa!) ja katunut sitä, etten lukion jälkeen ottanut paremmin selvää eri aloista vaan tyydyin liian kapeaan sektoriin tulevaa ammattia miettiessäni. En ymmärtänyt silloin hakea opiskelemaan esim. Alaa 3, jota en sitten enää aikuisiällä päässyt opiskelemaan. Minua siis lievästi sanottuna harmittaa, kun en osannut nuorena hakeutua varmasti työllistävälle alalle, koska silloin sellaisia vielä oli! Nyt, kun olen jo kaksi kertaa tipahtanut työelämän ja sitä myöten (kulutus)yhteiskunnan ulkopuolelle, ei sieltä enää toista kertaa nousta. Ensimmäisen työttömyysjaksoni jälkeen työllistyminen oli jo sen verran iso ihme. Tällaista hyödytöntä jossittelua on Turhautuneen Työttömän elämä.

12 kommenttia:

Mrs. Piggy kirjoitti...

Niin kauan kuin on elämää on myös toivoa:) Ehkä olet katsonut asioita väärältä kantilta, joskus kannattaa mennä yli omien rajojen ja kokeilla jotakin ihan uutta mikä äkkiseltään ei ehkä kuulu kärki-innostuksen piiriin. Josku pitää mennä melkoisen labyrintin läpi ennenkuin pääsee perille!

Ilipo kirjoitti...

Niinpä niin ja aloilla 1 ja 2 pitäisi päivittää taitoja jotta olisi työmarkkinoiden käytettävissä. Tietotekniikka ei käsittääkseni ole kovin työllistävä ala. Enää ei ole typo koulutuksena mikrotukihenkilöhommaa kuten aikaisemmin. Jos tämä nyt mihinkään liittyy. Maailma muuttuu enää ei järjesetä kokoojakoulutuksiakaan typo koulutuksina ;-) Typo koulutus ei sinällään työllistä, eikä koulutuksen järjesteäjällä ole hyviä työharjoittelupaikkoja tarjolla. Itse on haettava, koulutus tarjoaa kehyksen ja sopivaa syytä hakeutua työharjoitteluun sopivaan paikkaan.

Jos ei sopivaa paikkaa löydy tai ole mielessä tai ei pääse, niin sitten on raahauduttava johonkin vähemmän sopivaan. Niihin takuuvarmoihin paikkoihin jotka eivät työllistä ketään mutta toimivat koulutuksen kuvioiden toteuttamieksi. Niitä joissa aina on joku harjoittelmassa. Jotain kolmatta sektoria.

Mikset päivitä insinööritutkintoa amk-inssitutkinnoksi. Sekin onnistuu uuden lain myöntämissä aikarajoissa eli kahdessa vuodessa. Miinuksena on se että joudut 25 + nuorten pariin opiskelemaan. Plussana jotain tekemistä, josta saa oikean tutkinnon. Todennäköisesti saisit hyväksilukuja avoimen yliopiston opinnoista. Pian alkaa hakua-aikakin syksyn koulutuksiin joten HOPS HOPS ---Tämän jälkeen olisi helppo nakki päivittää AMK yliopistotasolle. Pääsisit sinne yliopistoon. Ellei sitten hae sitä samaa tasoa helpompaa tietä eli ylempi–amk. Eikö tuosta insinööritutkinnostakin ole jotain apua yliopistoon pyrittäessä?

TOIvoton työtön kirjoitti...

Mrs. Piggy:
Viisaita sanoja! Kyllä minulla joitain suunnitelmia on, mutta niiden toteutuminen ei ole aina pelkästään minusta kiinni.

Ilipo:
Kolmannelle sektorille olen näillä näkymin menossa työssäoppimaan, mutta en luultavasti enkä valitettavasti kuitenkaan työllistymään.

Mahdolliset yliopisto-opinnot ovat mielessäni, koska suoritan parhaillaan alan 4 aineopintoja. Entisen alani eli tekniikan opintoja en enää aio suorittaa siihen syvästi pettyneenä. Vika ei tietenkään ole alassa, vaan minussa, koska en selvästikään ole ns. hyvä tyyppi, hyvä jätkä jne.

Rantakasvi kirjoitti...

Tiedän niin hyvin tuon tunteen, kun miettii, että onko tehnyt elämässä oikeita valintoja. Niitä on niin vaikea, joskus mahdotontakin korjata.

Oikein hyvä, jos vielä jaksat suuntautua uuteen, nostan (*nostaa*) hattua.

Minä en enää jaksanut, vaan masennuin kroonisesti. Mutta olet minua vähän nuorempi, joten toivon todella, että onnistut uusissa valinnoissasi!

Anonyymi kirjoitti...

Hei, ovatko kaikki sellaiset alat, joilla on työvoimapulaa ja joilla olisi töitä (esimerkkinä nyt vaikkapa hoitoala, tosin muitakin on), mielestäsi pois suljettuja uudelleen opiskeltuna, esim. työkkärin "omaehtoisena opiskeluna työttömyysturvalla tuettuna" opiskeltuna?

TOIvoton työtön kirjoitti...

Olen liian nuori eläkkeelle, mutta liian vanha rekrytoitavaksi.

Mahdollisia työvoimapula-aloja olen kartoittanut: jollakin alalla on esteenä se, etten päässyt sitä opiskelemaan ja oikeastaan kaikilla nyt se, ettei ole enää varaa opiskella (edes sillä työttömyysturvalla tuettuna), kun tarvitsisi sitä rahaa jostain välillä saadakin! Katsotaan kuitenkin ensin, johtaako tämä nykyinen opiskeluni mihinkään.

Anonyymi kirjoitti...

Hei, niin siis se "omaehtoinen opiskelu työttömyysturvalla tuettuna" tarkoittaa rahallisesti ihan sitä samaa summaa jonka saat työttömänä ollessasikin, plus päälle mahdolliset ylläpitokorvaukset ja korotusosat. Eli rahallisesti et siinä menettäisi työttömänä oloon verrattuna, vaan saisit opiskeltua itsellesi ammatin, siis jos työkkäri tätä vaihtoehtoa puoltaisi. Mikäli nykyinen opiskelusi ei johda työllistymiseen, niin suosittelen selvittämään tämän vaihtoehdon.

TOIvoton työtön kirjoitti...

Opiskelen jo tuolla samalla rahalla työvoimapoliittisessa koulutuksessa, joten tiedän hyvinkin tarkkaan kuinka paljon (tai paremminkin vähän) se on! Onhan se toki suurempi kuin normaali opintotuki, mutta pienempi kuin aikuisopintoraha, jonka saavat vain työssäkäyvät, jotka lähtevät opiskelemaan.

Ihan oikeata palkkaa tässä kuitenkin kaipaisin ja tarvitsisin mahd. pian.

Rantakasvi kirjoitti...

Tuntuu noita neuvoja ja neuvojia riittävän.

Jokainen, joka on itse tuossa tilanteessa on kyllä selvittänyt kaikki mahdollisuudet ja vielä mahdottomuudetkin siitä, miten voi ja mitä saa tehdä. Kun töitä ei saa.

Ja jokainen on oman elämänsä asiantuntija.

Koin minäkin noita neuvoja jonkun aikaa, pari vuotta. Sitten rupesin neuvojille latelemaan asiantuntevia tietoja tilanteesta ja rahantulosta (tai menosta), johan loppui neuvot.

NIIIN monet luulevat antavansa juuri sen parhaan vinkin.

Koita kestää.

Huolestunut kirjoitti...

Miten Sinua parhaiten tuetaan ja autetaan Rantakasvi?

Tai

Miten ei missään tapauksessa auteta ja tueta?

Anonyymi kirjoitti...

Huhhuh... on se, kun ihminen pitää työttömyydestään blogia, mutta sitten kun sinne joku erehtyy vastaamaan, niin ollaankin kiukkuisia. "Voi sua ressukkaa" olisi varmaan ainut "kelvollinen" vastaus?

Pointtihan tuossa omaehtoisen opiskelun asiassa kai oli, ei suinkaan se, että kirjoittajaa olisi jotenkin syyllistetty, vaan se, että sen sijaan, että käy kurssi kurssin perään pelkkiä turhauttavia typo-kursseja kuten bloggaaja kertoo käyneensä, hankkisikin ko. etuudella itselleen ihan AMMATILLISEN tutkinnon alalle, joka todella TYÖLLISTÄÄ, ja pääsisi sitten niihin kaivattuihin PALKKATÖIHIN.

Allekirjoittanut poistuu kiireesti näin negatiiviselta palstalta. Toivottavasti kommunikointi onnistuu teiltä vähän rakentavammin ja myönteisemmin siellä työpaikalla, jos sellaiset saatte. Toivotan hyvää jatkoa ja onnellisempaa elämää.

TOIvoton työtön kirjoitti...

Ei tarvitse kirjoittaa "voi sinua raukkaa" tai muuta vastaavaa - ja saa esittää rakentavia ehdotuksia.

En tarkoittanut mitenkään loukata Anonyymiä tai tyrmätä ajatusta työmarkkinatuella opiskelusta myös jatkossa. Se on aivan varteenotettava vaihtoehto. Tällä hetkellä kuitenkin jo opiskelen ko. rahalla (vaikkakin typo-koulutuksessa,
mutta ne ovat kuitenkin aivan oikeita opintosuorituksia) ja katson ensin mihin se johtaa (vai johtaako mihinkään).