Meillä on tässä vähän pidempi tauko typon lähipäivien välissä ja heti turhauttaa aivan täysillä tämä kotona kökkiminen, kun on tottunut siihen että on jotain edes suht. järjellistä tekemistä ja pääsee kotoa pois. Tämä typo jakautuu suunnilleen niin, että lähipäiviä on kolmannes, harjoittelua kolmannes ja etäpäiviä on kolmannes. Siitä lähtien, kun aloitin viime vuonna typon (järjestyksessä kaikkiaan viidennen, jonka keskeytin) totuin siihen, että on aikatauluja, viiteryhmä johon kuulua ja säännöllistä ohjelmaa. Onhan sitä nytkin, mutta etäpäivinä korostuu erityisesti se, miten turhaa ja ennen kaikkea turhauttavaa työkykyisen ja -haluisen ihmisen on joutua olemaan vastentahtoisesti poissa työelämästä tai muusta kohtalaisen järkevästä toiminnasta. Toki sitä pääsee kirjastoon, lenkille, kauppaan tms., mutta kun se ei ole sama asia! Jokainen normaali ihminen kaipaa aivoilleen ja osaamiselleen käyttöä = jotain mielekästä tekemistä! Opiskelu on eräs hyvä tapa tähän, kun kerran työpaikkaa ei sitten millään voi saada…
Mä en ymmärrä miksi pitäisi aina olla "jotain tekemistä" jonkun muun järjestämänä (=näissä työllistysjutuissa pakottamana) kun aika kuluu oikein mainiosti itsekin tekemisensä järjestäen.
VastaaPoistaVai eikö ole mitään mielekästä tekemistä? Lukemistakin riittää kun seuraa vähän enemmän blogeja ja sivuja, suosittelen tutustumaan Google Readeriin (google.com/reader) sekä tietty google.com/+
Et taida olla Ano ollut työttömänä.
VastaaPoistaVoin sanoa neljän vuoden kokemuksella, että työ olisi ollut silloin ainoa järkevä tekeminen. Noista mainitsemistasi askareista a) ei makseta b)koulutettu, järkevä ihminen turhautuu ikuiseen netissä roikkumiseen.
Kyllä minulla tekemistä riittää, mutta kysymys onkin siitä ettei se tekeminen ole palkallista työtä! Luen paljon ja pidän lukemisesta, mutta valitettavasti lukeminen on luonteeltaan erilaista silloin kuin se on sijaistoimintoa työssäkäymiselle. On siis pakko kuluttaa aikaa lukemalla työskentelyn sijasta.
VastaaPoistaRantakasvi, olimme näköjään samoihin aikoihin linjoilla! Sinä ymmärrät, mistä on kysymys.
VastaaPoistaMinäkin luulen ymmärtäväni näin reilun vuoden työttömänä oltuani, mistä on kysymys. Ongelmana minulla on juurikin se, etten saa ns. kognitiivisesti kehittävää / älyllistä tekemistä muuten kuin lukemalla kirjoja. Mutta vaikka kuinka lukisin, tuntuu siltä, että aivot vain surkastuvat ja henkinen lamaannus pahenee päivä päivältä. Koen, ettei minua ja aivojani tarvita missään, ketään ei kiinnosta mitä minä mistään ajattelen ja että olen hyödytön.
VastaaPoistaSitä älyllistä tekemistä minäkin kaipaan. Onneksi opiskelu tarjoaa sitä!
VastaaPoista