torstai 1. syyskuuta 2016

Vastaus riippuu siitä keneltä kysytään…

Tämän artikkelin kopioin Ylen uutissivuilta. Vihriälän vastauksista todellakin näkee Etlan olevan eliitin asialla! Professorin vastaukset sen sijaan ovat inhimillisiä ja viisaita.

Kolme ydinkysymystä työn houkuttavuudesta

Työttömyyden ytimessä ovat kysymykset työnteon houkuttavuudesta eli miten murtaa kannustinloukkuja. Vastaajina on kaksi työllistämisen asiantuntijaa, Tampereen yliopiston professori Pertti Koistinen ja Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä.

1. Mikä työllisyyden hoidossa on pielessä, kun TE-toimistoissa oli kesäkuussa lähes 366 100 työnhakijaa ja samaan aikaan kuitenkin on tarjolla 75 000 avointa työpaikkaa?

Pertti Koistinen (PK): Käytännössä se johtuu siitä, että avoimia työpaikkoja on sellaisilla aloilla ja sellaisissa tehtävissä, jotka eivät ole kiinnostavia tai haluttuja. Toinen mahdollinen selitys on se, että näiden tehtävien työehdot, kuten määräaikaisuus, osa-aikaisuus, ovat sellaisia, että niihin on vaikea löytää työntekijöitä. Kolmas mahdollinen selitys on se, että muuntautuminen niistä tehtävistä ja aloista, joissa työntekijät ovat aikaisemmin olleet, vie aikaa.
Vesa Vihriälä (VV): Toki se kertoo siitä, että jotain on pielessä. Kaiken kaikkiaan taustalla on yleinen heikko taloudellinen kehitys ja heikko työllistymistilanne. Vuoden verran on ollut parempi tilanne. Työpaikkoja on avautunut ja työtuntien määrä kasvanut. Tässä täytyy olla kohtaanto-ongelmaa eli että työlle ei löydy tekijöitä. Ongelma ei ole kasvanut alueellisesti vaan se on lisääntynyt enemmänkin kasvukeskusten sisällä – kysymys on ammattien muutoksesta tai siitä, että ei kannata ottaa työtä vastaan syystä tai toisesta.

2. Noin kolmannesta työttömistä ei tarjolla oleva työ innosta, koska palkasta jäisi käteen sama tai lähes sama nettotulo kuin tukien varassa elämällä. Mikä on tehokkain tapa murtaa kannustinloukkuja?

PK: Vaihtoehtoisia tapoja ei ole riittävästi kokeiltu. Se mitä on kokeiltu, on työttömyysturvan etuisuuksien rajoittamista. Olisi aika kokeilla muitakin keinoja, joissa politiikka ei liity etuuksien rajaamiseen vaan itsemäärämisoikeuksien lisäämiseen, jotta työttömät voisivat hyväksyä lyhytkestoisemmat ja alemmalla palkkatasolla olevat työtarjoukset ja yhdistellä perustulon ja ansiotulon tuomaa yhdistelmää. Sitä pitäisi kokeilla nyt jos koskaan.
VV: On tutkimusnäyttöä siitä, että työttömyysturvan porrastus on ihan hyvä keino. Jos ansiosidonnaista porrastetaan, se luo kannustavuutta ottaa vastaan töitä tilanteessa, jossa työ katoaa eikä tilalle löydy oman alan työtä, mutta kuitenkin uutta, ei ihan samanlaista. Toinen, joka toimii ihan kohtuullisesti, on markkinaehtoinen tukityöllistäminen toisin kuin julkisen sektorin tukityöpaikat, jotka näyttävät katoavan heti kun tuki loppuu. Ymmärtääkseni hallituksella on suunnitelmia siitä, että passiivista työttömyysturvaa voisi laajentaa tukityöllistämiseen ja starttirahaan.

3. Miksi ansiotyön ja sosiaaliturvan yhdistäminen on edelleen niin vaikeaa?

PK: Koska ei ole tunnustettu sitä, että ansiotyön tekemisen muodot ovat moninaistuneet ja samalla työntekijät ovat joutuneet sosiaaliturvan suhteen toinen toisistaan poikkeavaan asemaan. Tarvitaan uuden sukupolven sosiaalivakuutus. Se vastaisi paremmin työmarkkinoiden tilaan ja työllisyysturvan ajankohtaisiin kysymyksiin ja samanaikaisesti sen työssäkäyvän väestön rakenteissa tapahtuneisiin muutoksiin. Tästä kokonaisuudesta ei kukaan ota vastuuta hallituksessa tai työmarkkinoilla.
VV: Se on ihan fundamentaalinen ongelma. Jos harkinnanvaraisia tukia, toimeentulotukea ja asumistukea heikennetään, se parantaa kannustavuutta ottaa työtä vastaan. Ongelma on se, että osa työttömistä ei löydä työpaikkaa eli silloin osa ihmisistä voi huonommin. Perustulo on ajatuksena hyvä, mutta varsin kallis ratkaisu ja vaikea yhtälö. Voiko sen tason laittaa niin, että se kattaisi turvan, vai jääkö ihmisiä, jotka perustulosta huolimatta tarvitsevat tarveharkintaista tukea. Perustuloa kannattaa kokeilla ja katsoa eri muotoja.

6 kommenttia:

  1. Olen tässä parin viikon ajan pahoittanut mielen useaan kertaan. Budjettiriihen edellä on televisiostudioihin marssitettu jos minkälaista asiantuntijaa kertomaan, millä keinoilla tyottömät saataisiin töihin. Asiantuntijoiden mukaan työttömät tarvitsevat keppiä eli tukien leikkaamista ja ilmaistyötä, koska ovat työhaluttomia, osaamattomia, joustamattomia ja vaativat liikaa palkkaa. Työpaikkoja on kuulemma avoinna enemmän kuin pitkään aikaan, mutta vetelät työttömät eivät ota työtä vastaan. Tämmöisellä propagandalla haetaan muun väestön hyväksyntä työttömiä kurittaville päätöksille. On se ihanaa palata työttömien joukkoon tummaan, kun meininki menee aina vaan raaemmaksi.

    Pakko kysyä, että jos paikkoja on avoinna tuo 75 000, niin mikä osuus näistä paikoista jää täyttämättä? Mahtaako osuus olla niin suuri, että siitä pitäisi huolta kantaa? Onko tosiaan ongelman ydin siinä, ettei provisiopalkkaisia puhelinmyyjän tomia saada täytettyä? On ihan luonnollista, että työpaikkoja on avoinna. Varsinkin näinä aikoina, kun työntekijöitä potkitaan ulos huonon kvartaalin jälkeen ja palkataan taas takaisin, kun parempi kvartaali häämöttää. Työpaikkoja on siis aina avoinna, niihin tulee usein satoja hakemuksia ja niihin valitaan kyllä tekijät. Harvoin tosin työttömien armeijan joukosta.

    Tai tuleehan niitä luvattuja työpaikkoja lisää! Nyt on päätetty, että jatkossa työtön haastatellaan (kuulustellaan) kolmen kuukauden välein. Noh, oletkos niitä töitä hakenut? TE-palveluilla ei tietenkään ole tällaiseen haastattelurumbaan resursseja, joten tämä palvelu ulkoistetaan kaikenmaailman konsulttifirmoille. Työvalmentajille on siis luvassa rutkasti lisää töitä. Näen jo sieluni silmillä istuvani jonkun kymmenen vuotta nuoremman, vähemmän koulutetun ja vaatimattomilla älyn lahjoilla varustetun konsultin edessä. Hänellä ei ole hajuakaan, mitä minunlaiselleni korkeakoulutetulle pitäisi tehdä. Hän ei luultavasti osaa edes lausua englanninkielistä tutkintonimikettäni. Silmissä on tyhjä katse, kun kerron, että olen erikoistunut opinnoissani geoinformatiikkaan. Hän ehdottaa minulle, että haen töitä tutkimushaastattelijana (eli D-vitamiinin puhelinmyyntiä) tai työkokeilua (eli palkatonta työtä). Hän ei tietenkään oikeasti ole kiinnostunut työllistymisestäni, ainoastaan niistä euroista, joita valtio hänen taskuunsa tunkee.

    VastaaPoista
  2. Toisaalta "Osaton", voithan nähdä itsesi haastattelijanakin, ehkäpä jopa palkattuna selllaisena (luultavammin tosin harjoitelijana 9€/p).

    VastaaPoista
  3. Mulle muuten tarjottiin "tutkimushaastattelijan" työtä, osapäivätyö. Työ oli oikeasti D-vitamiinien puhelinmyyntiä kotitalouksiin 2 €/h oli pohjatuntipalkka, loput palkasta provikkaa jos onnistui jotain myymään. Tuollaiseen työhön en mennyt enkä mene !

    VastaaPoista
  4. Mistä tuollaiseen kuulusteluun todellakin otettaisiin rahat ja resurssit? Kopioin tähän kommentin aihetta koskevasta keskustelusta:

    "Työttömien haastattelu kolmen kuukauden välein. Lasketaan…

    Tampereella on karkeasti ottaen 20 000 työtöntä, eli vuodessa olisi 80 000 haastattelua. Se jaettuna työpäiviin tekee 80 000/260 ~ 307 haastattelua päivässä. Oletetaan, että haastattelu kestää 30 minuuttia. Yksi haastattelija voi teoriassa haastatella 5-6 asiakasta (tämä lienee oikea termi työttömälle) päivässä, koska muitakin hommia pitäisi pystyä tekemään. Käytännössä voi jäädä vähemmälle, koska pitäähän toki seurantaakin olla. Ja tokihan sairaspäiviä yms. tulee tapahtumaan. Eli 307/6 ~ 51 haastattelijaa tekee haastatteluja pelkästään Tampereella – päivittäin. Tämä työllistää mukavasti haastattelijoita, tosin on kovin tuottamatonta työtä. Uskooko joku oikeasti, että tämä voisi toimia?"

    http://www.aamulehti.fi/kotimaa/hallituksen-tyollisyystoimet-lex-lindstrom-tulee-samoin-tyottomien-haastattelut/

    Aina vain rankaisua, mielipiteen muokkausta, propagandaa ja työttömien syyllistämistä! Tämä uusin työttömien kyykytysmalli on kuulemma "kopioitu" Tanskasta, mutta siellä alin työttömyyskorvaus on 1500 € JA siellä on oikeasti työpaikkoja tarjolla. (Jos nämä asiat pitävä paikkansa, niin mallia ei voi soveltaa Suomeen,
    jossa asiat ovat aivan eri tavalla!)

    Tarkoituksena on selvästikin ulkoistaa kuulustelutoiminta kaverien konsulttifirmoille, maksaa siitä ylisuuret korvaukset ja
    hoitaa nekin rahat lopulta veroparatiiseihin! Näin täällä ns. korruptiovapaassa Suomessa toimitaan...

    VastaaPoista
  5. Minusta vastaukset vaikuttivat ihan samankaltaisilta. Eroa on vain siinä, että Koistinen osaa valita sanat paremmin kuin Vihriälä.

    "Käytännössä se johtuu siitä, että avoimia työpaikkoja on sellaisilla aloilla ja sellaisissa tehtävissä, jotka eivät ole kiinnostavia tai haluttuja." = edellä on hienosti sanottuna, että työttömiä ei kiinnosta avoimet työpaikat.

    "Toinen mahdollinen selitys on se, että näiden tehtävien työehdot, kuten määräaikaisuus, osa-aikaisuus, ovat sellaisia, että niihin on vaikea löytää työntekijöitä." = edellä on hienosti sanottuna, että työttömiä ei kiinnosta osa-aikaiset työt, joilla saisi niin sanotusti jalan oven väliin.

    " Olisi aika kokeilla muitakin keinoja, joissa politiikka ei liity etuuksien rajaamiseen vaan itsemäärämisoikeuksien lisäämiseen, jotta työttömät voisivat hyväksyä lyhytkestoisemmat ja alemmalla palkkatasolla olevat työtarjoukset ja yhdistellä perustulon ja ansiotulon tuomaa yhdistelmää." edellä on hienosti sanottuna, että työttömät on saatava alemmalla palkkatasolla töihin, mutta harhautetaan tilannetta työttömien itsemäärääisoikeuksien lisäämisellä. Tarkoituksena lienee laittaa työtön valitesemaan kahdesta pahasta itselleen se mieluisin/pienempi paha. Aivan kuten lasten kanssa: Ei kysytä pikkulapselta, mitä haluaisit pukea päällesi vaan annetaan kaksi vaihtoehtoa: Haluatko pukea päällesi tämän vaatteen vai tuon toisen vaatteen, jolloin lapsi kokee tekevänsä päätöksen itse ja vältytään aikaa vievältä suostuttelulta.

    "Koska ei ole tunnustettu sitä, että ansiotyön tekemisen muodot ovat moninaistuneet ja samalla työntekijät ovat joutuneet sosiaaliturvan suhteen toinen toisistaan poikkeavaan asemaan. Tarvitaan uuden sukupolven sosiaalivakuutus. Se vastaisi paremmin työmarkkinoiden tilaan ja työllisyysturvan ajankohtaisiin kysymyksiin ja samanaikaisesti sen työssäkäyvän väestön rakenteissa tapahtuneisiin muutoksiin. Tästä kokonaisuudesta ei kukaan ota vastuuta hallituksessa tai työmarkkinoilla." edellä on hienosti sanottuna, että työmarkkinat ovat muuttuneet ja sosiaaliturvaa olisi muutettava vastaamaan paremmin työmarkkinoiden tarvetta.

    VastaaPoista
  6. Taitaa olla tulkintakysymys - itse tulkitsin, että professori olisi enemmän työttömien puolella tai ainakin puolueeton, kun taas toinen vastaaja ei ole.

    VastaaPoista