tiistai 27. syyskuuta 2016

”Vinkit” työnhakuun yli 50-vuotiaalle

1. Mikäli jäät työttömäksi, ole itsellesi armollinen. Työnhaku käy kokopäivätyöstä.
2. Hae oikeanlaista työpaikkaa: mikäli ilmoituksessa haetaan tekijöitä nuorisohenkiseen porukkaan, ei välttämättä kannata työntyä sinne. Keskity työpaikkoihin, joissa arvostetaan osaamista ja kokemusta.
3. Unohda kapea-alaisuus: myös 50-vuotiaana voi vaihtaa ammattia.
4. Anna motivaation näkyä: mikäli olet valmis kouluttautumaan tai muuttamaan työn perässä, tuo se esille. Huomioi mahdollisuus työskennellä ulkomailla – suomalaisia osaajia arvostetaan maailmalla.
5. Hyödynnä verkostot: piilotyöpaikkoihin voi työllistyä jopa helpommin kuin avoimessa haussa oleviin paikkoihin.
6. Ole rohkeasti yhteydessä työnantajiin. Pyri olemaan yhteydessä siihen henkilöön, joka olisi lähin esimiehesi työssä.
7. Rekrytointi tapahtuu nykyään somessa. Tee itsellesi profiili rekrytointi- ja verkostoitumispalvelu Linked Iniin. Mieti myös, millaisen some-jalanjäljen olet jättänyt: mitä työnantaja voi nähdä jos hän googlettaa työnhakijan?
8. Hae näkyvyyttä: messut, ammattilaistapahtumat, alumni-toiminta, seminaarit, työpajat, sosiaalinen media, harrastustoiminta - kaikkia näitä kannattaa hyödyntää työnhaussa.
9. Täytä työhakemus huolellisesti. Mitä paremmin se vastaa työpaikkailmoituksen vaatimuksiin, sitä vahvemmilla olet rekrytointiprosessissa.


http://yle.fi/2016/01/21/miten-yli-50-vuotias-parjaa-tyonhaussa

Kommenttini:

1. Mikäli jäät työttömäksi, jäät työttömäksi lopullisesti!
2. Keskity työpaikkoihin, joissa arvostetaan osaamista ja kokemusta, jos sellaisia paikkoja olisi
3. Unohda kapea-alaisuus: myös 50-vuotiaana voi vaihtaa ammattia.
Tämä ei ole minulle ongelma, mutta rekrytoijien kapea-alaisuus sen sijaan on…
4. Anna motivaation näkyä.
Motivaation olen antanut näkyä, mutta siitä ei ole ollut mainittavaa hyötyä.
5. Hyödynnä verkostot. Ei minulla ole mitään verkostoja.
6. Ole rohkeasti yhteydessä työnantajiin.
Työnantajat eivät halua tulla häirityiksi turhilla yhteydenotoilla.
7. Rekrytointi tapahtuu nykyään somessa.
Minusta ei löydy googlettamalla mitään. Olen jo somessa, mutta blogiini en ole saanut yhteydenottoja kiinnostuneilta työnantajilta ;-)
.
8. Hae näkyvyyttä; Juu ei onnistu – harrastustoiminnassa joudun vain sujuvasti kuuntelemaan muiden puhuvan töistään ja työpaikoistaan!
9. Täytä työhakemus huolellisesti.
 Miksi ”neuvoa” itsestäänselvyyksiä? Sitä paitsi jos työhakemusta ei edes lueta, niin on melko yhdentekevää millainen se on, vaikka se todellakin on huolellisesti ja hakuilmoituksen vaatimuksia vastaten laadittu…
+ toisella sivustolla annettiin yli 50-vuotiaalle vinkiksi hakea vuokratöitä
Oman kokemukseni mukaan juuri niissä ikäsyrjintä on pahinta, perustuen siihen, etten itse ole koskaan saanut yhtään vuokratyöpaikkaa ja jatkossa en aio niitä enää edes hakea.
Eipä lopulta kovin kummoisia työllistymisvinkkejä näytä olevan meille ”yli-ikäisille” tarjolla! Minun kohdallani mikään näistä vinkeistä ei ole toiminut, mutta ehkä jollakin on toisenlaisia kokemuksia?  Laitoin muuten pitkästä aikaa työhakemuksen, kun löysin sopivan paikan (yleensä ei löydy mitään…) Hakemuksia ko. paikkaan tulee todennäköisesti vähintään 1000 - että siitä vaan työllistymään!
Tässä vielä eräs muistutus todellisuudesta

12 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

*tee kirotusvihre e-lomakkeessa kohtaan syntymävuosi*
*jätä korkein tutkintosi mainitsematta*
*unohda viisi ensimmäistä työpaikkaa*

Saretska kirjoitti...

Ajattelin nyt vielä kerran vaihtaa ammattia. Jännittää ja pelottaakin, mutta "se huutaa joka pelkää", kuten puolisoni sanoo. Maisterista lähihoitajaksi tieni vie. Olen sitten 51 v, kun valmistun, jos tietysti kaikki hyvin menee. Toivottavasti sitten vielä palkkatyötäkin löytyy, mennessähän se nähdään...

tth78 kirjoitti...

Ai kamala noita ohjeita... Toisaalta, opiskelen parhaillaan isännöitsijäksi ja taidan olla nuorin meistä 13:sta opiskelijasta. Monilla on takana 20+ vuoden ura ja haluavat vaihtelua. Osa on tippunut pois työelämästä 50v ikäisenä tuotannollis-&taloudellisin perustein ja nyt opiskelevat uutta uraa. Ainakin kolme ovat harmaudestaan päätellen yli 60. Ammattibarometria olen seurannut 2010 lähtien ja siinä on ollut aina pula isännöitsijöistä ja samaa signaalia nuo kouluttajat lähettävät. Opettajat siis täyspäiväisiä isännöitsijöitä firmassa Forssan Isännöinti ja Kiinteistönvälitys Oy ja sivussa opettavat.

Jos sietokykyä ihmisiin on edes hitusen niin tuo isännöinti voisi olla hyvä valinta ammatiksi. Tuossa on arvioitu, että seuraavan kymmenen vuoden aikana eläköityy puolet isännöitsijöistä, sillä ammattikunnan keski-ikä on lähempänä 60 kuin 50.

Anonyymi kirjoitti...

Viidenkympin korvilla voi vielä vaihtaa ammattia, jos ja kun pääsee opiskelemaan jotakin uutta. Mitä enemmän ikää tulee, ammatinvaihto ei enää tule kyseeseen, sillä kuka oikeasti palkkaa vastavalmistunutta yli 55-vuotiasta paitsi ehkä terveydenhoitoalalle, mutta monelle se ei vain sovi, ei ainakaan itselleni.

Anonyymi kirjoitti...

Itse olen jo 58-v, vuosia työtön. Uutta ammattia en lähde opiskelemaan näin iäkkäänä. Parin vuoden päästä täytän 60-v ja jos työttömyyteni on silloin kestänyt yhtäjaksoisesti viisi vuotta minut siirrettäneen eläkkeelle, ainakin uutisissa sanottiin tällaisesta mahdollisuudesta. Tervehdin ilolla tuota varhennettua eläkkeelle siirtymisen mahdollisuutta, saisipahan olla rauhassa TE-toimiston "höykytykseltä", mutta siihen asti saakin ravata niissä haastatteluissa 3 kk välein :)

TOIvoton työtön kirjoitti...

Syntymävuoden kohdalla tuo "kirotusvihre" ainakin 10 vuotta nuoremmaksi voisi olla paikallaan. Jos "unohtaisin" viisi ensimmäistä työpaikkaa hakemuksestani, siihen ei jäisi enää mitään... Toisaalta olen välillä jättänyt pois viime vuosituhannen puolella olleet työpaikkani.

Hienoa, Saretska, että pääsit opiskelemaan uutta ammattia!

Sietokykyä ihmisiin - tai ainakaan ihmisten valituksiin - ei minulla riittäne niin paljon, että kannattaisi alkaa isännöitsijäksi opiskelemaan.

Minullekaan varsinainen terveydenhuoltoala ei ole oikea ala, mutta alaa sivuava toimenkuva kyllä sopisi.

Kyllä tuossa kuudenkympin korvilla olisi hyvä päästä pitkään jatkuneesta työttömyydestä eläkkeelle, koska silloin todellisia työllistymismahdollisuuksia ei juuri enää ole. Toivottavasti myös noiden tiuhaan tahtiin kaavailtujen haastattelujen kanssa otetaan järki ja realismi käteen eivätkä ne sellaisenaan tule toteutumaan!

Markku Perttula kirjoitti...

Älä kerro oikeaa ikääsi, niin pääset haastatteluun.

Anonyymi kirjoitti...

Haastattelussa kuitenkin se ikä paljastuu ja jos haastateltavia hakijoita on runsaasti, iäkkäämpi hakija saattaa valitettavasti tulla hylätyksi sen iän takia. Kun täytin 50-v en aluksi laittanut ikää työpaikkahakemuksiin, mutta nykyisin laitan. Vaikka ehkä pitäisi taas kokeilla jättää ikä mainitsematta. Tein kumminpäin vaan niin eipä ole haastattelut tärpänneet.

Anonyymi kirjoitti...

Tämä on todella lohdutonta luettavaa. Kerran aiemmin kommentoin blogiisi, olin silloin 26-vuotias ja pari työttömyysvuotta takana. Nyt ihan just 28-vuotias ja kohta neljä vuotta työttömänä.

Paitsi oikeasti en ole työtön, olen kotiäiti. Välissä olen saanut pari lasta, nyt kotihoidontuella jotta en joudu työkkärin kiusattavaksi. Töitä ja koulutusta olen silti hakenut koko ajan, päässyt yhden yövuoron tekemään ja kahteen haastatteluun \o/ Lapsia en ole hakemuksissa maininnut, joten ne eivät hakemusvaiheessa ole työnantajia karkoittaneet. Näköjään turhia tutkintoja vajaa kolme. Korkeakoulututkinto jäi kesken, kun en päässyt kolmannen vuoden jälkeenkään edes kesätöihin alalle.

Huvittuneena luen kuinka kotihoidontuki on kamalaa vääryyttä kun estää naisia palaamasta työhön. Mihin työhön? Mä en olisi ikinä sieltä lähtenytkään jos olisin saanut valita. Enkä ole ainoa joka "lorvii lasten kanssa kotona" lähinnä pakon edessä, koska en vain pääse töihin vaikka kuinka haluaisin!

Tässä vaan kauhulla mietin, pääsenkö ikinä työhön kiinni kun näitä työttömyysjuttuja lueskelen. Pitkä työttömyys, työkokemuksen puute, seuraavaksi vanhentunut koulutus, pianko esteenä onkin sitten jo yli-ikäisyys :( Lohdutonta.

tth78 kirjoitti...

Se yli-ikäisyys ja tutkinnon vanhentuminen käynnistyy jo kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen. Puolen vuoden jälkeen todennäköisyydet työllistyä ovat jotakin mitättömän ja olemattoman välistä.

TOIvoton työtön kirjoitti...

Kyllähän ikä paljastuu CV:n muista vuosiluvuista, vaikka ei sitä suoraan kertoisikaan.

Toivottavasti sinulle, kotihoidontuella oleva anonyymi kommentoija, järjestyy vielä työpaikka jostakin. Lasten hoitaminen kotona on tärkeää työtä ja kotihoidontuki auttaa mahdollistamaan sen, joten ole vain ylpeästi kotiäiti! Olet kuitenkin vielä nuori etkä 50 vee...

Minulle tulee seuraavaksi ratkaisevat(?) kolme kuukautta työttömyyttä täyteen pätkätöitteni jälkeen. Sitä ennen toki olin "hieman" kauemmin kuin kolme kuukautta työttömänä (25 x 3 kk).

Anonyymi kirjoitti...

Entäs sitten kun työttömyysavustus on kohtalainen ja sillä pärjää juuri ja juuri, haluaisi tehdä töitä, mutta niistä ei makseta senkään vertaa kuin saat avustusta. Mulla kolme ammattia, neljä kieltä, kaikenlaisia muita taitoja, mutta se ikä on aina se kompastuskivi. Ja kun työttömät lapsetkin ovat riippuvaisia siitä mun avustuksestani, niin aika loukussa olen. Olen kotona ja mietin mitä seuraavaksi. Opiskellakaan ei enää 59:nä viitsisi ja työväenopiston kurssit - kiinnostavat sellaiset - on käyty. Avustuksesta ei kuitenkaan eläke kerry ja sitten vähenee nekin rahat. Toivotaan että lapset saa töitä.