keskiviikko 23. lokakuuta 2013

Mikä on ulkonäön merkitys työnhaussa?

Ulkonäöllä ei tietenkään voi silloin olla merkitystä työnhaussa, kun ei edes pääse työhaastatteluun, ts. iän perusteella voidaan jo luulla tai päätellä enemmän tai vähemmän rupsahtaneeksi... Oikeasti ulkonäöllä ei pitäisikään olla merkitystä kuin joissakin asiakaspalvelu- ja edustustehtävissä, mutta sellaisia en edes hae. Toisaalta ulkonäön korostaminen mielestäni kertoo jotain pinnallisuudesta ja oikeiden arvojen puuttumisesta, mutta minä olenkin oikeasti vain kateellinen nuorille ja kauniille ;-)

Ranskattaria_stailataan_tyomarkkinoille:

"Toisaalta kurssit kuvastavat tämän päivän työmarkkinoita, jotka vaativat työnhakijalta paitsi koulutusta ja osaamista myös oman persoonan tehokasta markkinointia. Työnhaussa auttavan CASP-järjestön koordinaattori Catherine Tavrytzky sanoo, että työnhausta on tullut eräänlaista peliä, jonka säännöt pitää hallita täydellisesti, mikäli mielii pysyä leikissä mukana.

- Elämme ulkonäkökeskeisessä yhteiskunnassa, jossa vakuuttavin ja miellyttävin hakija saa paikan. Työhaastattelussa pitää siis olla valloittava, hymyilevä, hyvin pukeutunut, hyvin meikattu ja vailla huolia. Näin on ainakin Ranskassa. Se on ehkä harmillista, mutta tosiasia, Tavrytzky toteaa.

Ranskassakin työttömänä on tällä hetkellä noin joka kymmenes kansalainen. Itsen ja työelämätaitojen kehittämistä lupaaville kursseille riittänee siis jatkossakin kysyntää
."

Voisinko minä kenties saada jonkun tahon(?) kustantamana kasvoleikkauksen ja silikonirinnat? Tarjoaisiko kenties TYPA ne minulle? :-) Tulen joka tapauksessa "saamaan kutsun" (vaikka en sitä haluaisikaan) TYPA:n palveluihin ensin pakkoinfossa käytyäni.

Kauneusleikkaukset ehkä auttaisivat minua työhaastatteluun pääsemisessä, koska minusta saattaisi saada edustavan valokuvan työpaikkahakemukseni liitteeksi, kun olisin ensin käynyt em. toimenpiteissä? Toisaalta työhaastattelussa menestyminen asettaa omat haasteensa, kuten Catherine Tavrytzky yllä olevassa lainauksessa toteaa. Miten voi muuttua "valloittavaksi persoonaksi", jos ei ole sellainen jo valmiiksi?

10 kommenttia:

Silmäilijä kirjoitti...

Vähän ohi aiheen, mutta olin eilen tilaisuudessa, jossa oli myös noin viisikymppisiä, pitkäaikaistyöttömiä miehiä. He tulivat tilaisuuteen lippalakki päässä ja takki päällä (muut olivat jättäneet ulkovaatteet salin ulkopuolella olevaan naulakkoon), eivät pyytäneet anteeksi myöhästymistään, juttelivat toisten esitysten aikaan keskenään ihan muita asioita hyvin kuuluvalla äänellä jne.

Silloin tuli kieltämättä mieleen, että en todellakaan ihmettele, mikseivät he ole työllistyneet.

Mutta mitä tulee tuohon ulkonäköasiaan: minä kyllä taistelen sen puolesta, ettei hiusten värillä, silmien koolla, painoindeksillä tai rintavarustuksella saa olla vaikutusta työnhaussa. Sen ymmärrän, että olemuksen pitää olla siisti ja työpaikkaan sopiva, mutta kyllä kauneusleikkaukset menevät tässäkin suhteessa liian pitkälle.

Vaan ehkä minunkin mielipiteeni johtuu siitä, että jos pärstäkertoimella työllistyttäisiin, olisin todellakin tuomittu ikuiseen työttömyyteen ;).

Anonyymi kirjoitti...

Kyllähän ulkonäöllä on usein merkitystä työnhaussa, väittivät ihmiset sitten mitä tahansa. Jossain hommissa enemmän kuin toisissa.

Mutta minusta se ei välttämättä merkitse sitä, että pitäisi käydä kauneusleikkauksissa. Vaan sitä, että pitää itsestään huolta ja pukeutuu itselleen sopivan trendikkäästi ja antaa itsestään huolitellun yleiskuvan. Tämä on tosiasia, piti siitä sitten tai ei. Minusta ei myöskään kerro pinnallisuudesta tai ´oikeiden´ arvojen puutteesta (ei kai ole vain yksiä ´oikeita´ arvoja, eikö nämä ole hyvin yksityiskohtaisia?), jos välittää siitä, miltä näyttää. Minusta tämä on jotenkin vähän ihmeellinen, vieläkin yleinen, nimeonomaan suomalainen ajattelutapa, että jos esim puketuu muodikkaasti, niin sitten on automaattisesti pinnallinen ihminen, joka on itsekäs ilman mitään elämän arvoja, aivan kuin yksi ihmisen ominaisuus sulkisi pois kaikki ns positiiviset ominaisuudet?

TOIvoton työtön kirjoitti...

Tarkoitetaanko ulkonäon merkityksellä/ tärkeydellä sitä, että on siisti ja "huoliteltu" (mikä toki työhaastatteluun mennessä on itsestään selvää) - vai sitä, että pitää olla lisäksi kaunis tai komea?

Jos piilomerkityksenä esim. naisen ulkonäöstä puhuttaessa on "miesten silmää miellyttävä" ulkonäkö, silloin mennään mielestäni pinnallisuuden puolelle.

Minä olen joka tapauksessa liian vanha kilpailemaan ulkonäölläni nuorempien kanssa.

Anonyymi kirjoitti...

Psyykkinen työkyky täytyy ensin selvittää, eihän sitä nyt voi antaa silikonitissejä sellaisille jotka eivät ole halukkaita töihin ;D

Voisit nauhoittaa kaikki ne tapahtumat mitä typassa tapahtuu ja kysymykset joita tereveydenhoitaja kysyy niin voit ymmärtää miksi olen vattuuntunut typaan

Rantakasvi kirjoitti...

Ylempänä Anonyymi kirjoitti:
"pukeutuu itselleen sopivan trendikkäästi". No huh. Useamman työttömyysvuoden jälkeen ei monellakaan taida olla rahaa niihin trendikkäisiin vaatteisiin.

Asiallisen siisti ja puhdas ulkoasu ja vaatteet pitäisi riittää työn saamiseen, jos muut edellytykset täyttyvät. Juu, tiedän, mikään ei nykyään riitä, jos ikää on liikaa.

Anonyymi kirjoitti...

Ko. ohjelmassa en nähnyt yhtään miestä stailauksessa. Naisen siis pitää olla paitsi oikean ikäinen niin myös työnantajan mielestä kaunis ja trendikäs. Mikä maailma!

TOIvoton työtön kirjoitti...

Katsotaan miten minulle TYPAn kanssa käy - jatkoa tulee tammikuussa...

Trendikkyys merkinnee vain tietynlaisen arvomaailman omaavissa työpaikoissa. On varmaan vielä myös sellaisia työpaikkoja, joissa muut seikat ovat tärkeämpiä?

Silmäilijä kirjoitti...

Minä ymmärrän tuon trendikkyys-jutun niin, että jostyönhakijan ulkoasu on kuin suoraan kultaiselta 90-luvulta, mieleen väistämättä tulee että onkohan hänen ammattitaitonsakin jämähtänyt sinne...

Tämä tarkoita sitä, että kaikkia mahdollisia trendejä pitäisi noudattaa pilkulleen, kyllä ihmisellä saa - ja pitää - olla ihan omakin tyyli, mutta valitettavasti se vaan on niin, että ulkoinen olemus yleensä kielii ihmisen yleisestä asennoitumisesta elämään.

Anonyymi kirjoitti...

>>Ulkoinen olemus yleenäs kielii ihmisen yleisestä asennoitumisesta elämään>> Ihan samaa mieltä en voi olla. Ei vaatteilla ja ammattitaidolla ole mitään tekemistä toistensa kanssa mutta jos ajattelee kovin pinnallisesti, niin sitten varmasti on!

TOIvoton työtön kirjoitti...

Mielestäni trendikkyys ja tyylikkyys eivät välttämättä ole sama asia. Olen ostanut klassisia vaatteita silloin, kun minulla on ollut rahaa.
Vaikka suurimman osan lyhyeksi jääneestä työurastani teinkin 1990-luvulla, eivät vaatteeni kuitenkaan ole sieltä peräisin ;-)