sunnuntai 14. heinäkuuta 2013

”Lomailu” jatkuu



Minun jo yli 200 viikkoa kestänyt lomani vain jatkuu jatkumistaan. Mitähän oikein tekisin isona? Tietäisin montakin ammattia tai työtehtävää, joita voisin tehdä vähintään yhtä hyvin tai jopa paremmin kuin niissä työskentelevät, mutta kun en kelpaa niin en sitten kelpaa. Jokainen päivä, viikko ja kuukausi – vuodesta puhumattakaan – vie minua yhä kauemmas työllistymisestä. Lisäksi on tapahtunut hyvin ikäviä asioita, mutta työttömyys ei kuitenkaan valitettavasti poistu sillä, että päälleni kaadetaan lisää paskaa!

Kaatakaa siis lisää paskaa niskaan, sitä olikin liian vähän.

 

5 kommenttia:

Saretska kirjoitti...

Hei! Haluaisin lähettää sinulle lohduttavan halauksen. Ja vaikka itse nyt olenkin töissä, olen silti oikeasti pitkäaikaistyötön, sillä tämä pestini on vain väliaikainen ja tukityöpaikka. Koko ajan tiedän, että olen eri kastia kuin muut. Palkkakin on eri maailmasta kuin työkavereiden, huoks. Koeta jaksaa!

TOIvoton työtön kirjoitti...

Kiitos sinulle! Minulla on tässä tilanteessa huutava pula tukijoukoista, koska olen vanhempieni ainoa elossa oleva lapsi. Jaksamiseni on jo kovalla koetuksella. Nyt iskivät minulle "työttömän ruuhkavuodet" oikein ryminällä.

4* kirjoitti...

Ajatus on käynyt myös mielessäni mitä jos tämän työttömyyden ja rahattomuuden päälle tulee vielä paljon muita murheita. Kuinka paljon yksi ihminen jaksaa.

Anonyymi kirjoitti...

Jaksamisia sinne!

Työlliset eivät useinkaan ymmärrä miten kova paikka se on meille työttömille, jos murheita kasaantuu vielä työttömyyden ja rahattomuuden päälle. Työllisillä on myös usein aika eri käsitys murheidensa koosta.
Veljeni valitti alkuvuodesta miten hänellä oli muutaman kuukauden ajan ollut (tunti)töitä yhteensä vain 3,5 viikkoa kuukaudessa. Aikana jolloin heidän alan liittoon kuuluvista ansiosidonnaista pv.rahaa saavista yli 25% oli työttömänä, kesäkuussakin heitä oli vielä yli 16%, muista alan työttömistä puhumattakaan. Hän vaan on tottunut siihen, että töitä on AINA ja sen lisäksi ylitöitäkin on voinut tehdä.

Työllisiltä myös usein kuulee, että onhan meillä aikaa hoitaa "murheitamme" kun emme edes tee mitään. Mutta jo työttömyys itse aiheuttaa tarpeeksi murheita, puhumattakaan jos esim. läheinen sairastuu vakavasti tai kuolee.

TOIvoton työtön kirjoitti...

Kiitos myötäelämisestä. Läheiseni joutui onnettomuuteen eikä tässä vaiheessa ole tietoa miten hän toipuu ja mihin kuntoon. Käsillä on joka tapauksessa raskas elämänvaihe hänellä ja omaisillaan.