23 vuotta – eikä suotta?

Eilen tuli kuluneeksi 23 vuotta siitä, kun aloitin insinöörinä eräässä tamperelaisessa surullisen(kin)kuuluisassa firmassa. Toukokuun 12. päivä tulee 23 vuotta siitä, kun sain insinöörintutkintotodistuksen. Ei kannata onnitella…

Mitä kaikkea näihin vuosiin sitten on mahtunut? Niistä voi laatia tällaisen CV:n:

9 v                    Insinöörin töissä

1 v                    Äitiyslomalla

1 v                  ”Lomautettuna” (työpaikkaa ei todellisuudessa ollut enää)

(Vuoteen 2001 asti CV:ssäni näkyy, että olen ollut erään firman palveluksessa, vaikka en töissä enää ollutkaan lähes kahteen vuoteen, mutta niinhän se normaalisti äitiyslomilla olevilla näkyykin –  minun tapauksessani vain oikein mikään ei ole mennyt ”normien” mukaan.)

1 v                    Toisella äitiyslomalla (en vain tiedä mistä olin äitiyslomalla, koska työpaikkaa ei  ollut  odottamassa…)

2,5 v (noin neljän ja puolen vuoden aikana) Neljässä työvoimapoliittisessa koulutuksessa (kestoiltaan 6 – 9 kk) ansiosidonnaista päivärahaa venyttämässä  

2,5 v                Kahdessa määräaikaisessa työssä

2,5 v                Täysin työttömänä (ennen seuraavia ”typoja”)

1,5 v:n aikana  Typo-koulutuksia 1,5 kpl  (keskeytin ensimmäisen vaihtaakseni seuraavaan), kestoltaan yhteensä noin vuoden

Tällä hetkellä  olen jälleen työtön (toki olen ollut myös typo-koulutuksien aikana omasta mielestäni työtön, koska en ole saanut palkkaa, mutta virallisissa tilastoissa en ole ollut työtön).Viimeisimmän typo-koulutuksen jälkeen olen ollut nyt noin kahdeksan kuukautta virallisesti työtön.

Yhteenvetona näistä menneestä 23 vuodesta voi siis karkeasti todeta, että puolet siitä olen ollut työelämässä ja puolet ajasta tehnyt ”jotain muuta” (= 1 v "lomautettuna", 3,5 vuotta typoissa, 2 v äitiyslomilla ja viitisen vuotta kokonaan työttömänä). En ole ollut - äitiyslomistani johtuen – tuosta ajasta 50/50 töissä/ työttömänä, vaan työttömänä kuitenkin vähemmän aikaa kuin töissä.