keskiviikko 29. elokuuta 2012

Syksy saa – minä en saa vieläkään työtä

Olen aikaisemminkin kirjoittanut syksystä ja syksyn saapumisen vaikeudesta. Kesä tuntuu aina liian lyhyeltä ja menee aina liian nopeasti! Varsinkin jos kesä on säältään ns. normaali, kuten tänä vuonna, eikä hellekesä. En pidä yhtään syksystä, pimeydestä, talven tulosta enkä erityisemmin talvestakaan. Olen niin kesäihminen. Lisäksi oikeastaan kaikki mieliharrastukseni liittyvät kesään, paitsi lukeminen, jota voi harrastaa ympäri vuoden ja tietenkin jumppaamista ja zumbaa voi harrastaa sisätiloissa kesän mentyä. Kuitenkin ulkona jumppaaminen tai zumbaaminen on ihan parasta. Kesällä on todellakin helpointa olla työtön, mutta kun niitä työttömiä kesiä on jo neljä peräkkäin, ei paljon enää naurata – paremminkin itkettää. Kesä 2012 meni osittain palkattoman työharjoittelun merkeissä, mikä toi kaivattua vaihtelua ja vähäksi aikaa paikan minne mennä.  

Enpä kuitenkaan saanut tälläkään tavalla työpaikkaa, mutta se ei ollut mikään yllätys. Yllätys olisi ollut, jos olisin työllistynyt…  Opiskeluryhmästämme kaksi nuorta naista sai määräaikaisen työpaikan.

Elokuun puolivälistä (jolloin asian piti aktivoitua) on kulunut jo kaksi viikkoa, eikä pihaustakaan ole kuulunut mahdollisesta vuokratyöpaikasta. Hiljaisuus taitaa valitettavasti kertoa kaiken!

10 kommenttia:

  1. Toivottavasti haet aktiivisesti työpaikkoja etkä vain odota yhden työnhaun tuloksia kerralla(jos nyt kerran saat työnhaun vastineeksi rahallista korvausta yhteiskunnalta). Kotoa ei varmastikaan ketään haeta ja pelkkä itsesäälissä kieriskely ei edistä työn saantia.

    Tälläkin hetkellä avoimia työpaikkoja on useita kymmeniä tuhansia, varmastikin näitä löytyy myös sinun työssäkäyntialueellasi. Työtä löytyy kyllä jokaiselle, joka töihin haluaa. Tosin kaikki eivät voi olla toimitusjohtajia, vaan työtehtävien tulee olla realistisia osaamiseen nähden...

    Eikö mikä tahansa työ olisi parempi kuin työttömyys? Voisit yllättyä positiivisesti monesta sellaisesta ammatista, joita tunnut halveksuvan. Työssä kun on useimmiten muutakin kuin ne pelkät työtehtävät ja palkka. Esim. työkaverit voivat olla todella mukavia vaikka työ ei sisällöltään nyt aina olisikaan niin mielenkiintoista. Toisaalta, missäpä työssä olisi aina vain mukavaa...

    Nyt siis vähän ryhtiliikettä! Ehkäpä kaikki ei olisikaan enää niin tylsää, epäreilua ja ikävää kun maailmaa katselisi muualtakin kuin kotisohvalta. Tsemppiä syksyyn! Toivottavasti saamme pian lukea blogistasi päivityksiä, joissa kerrot ottaneesi vihdoin vastaan työpaikan.

    VastaaPoista
  2. Edellinen kommentoija ei ole tätä blogia tainnut kovinkaan pitkään lukea.

    VastaaPoista
  3. Tai ensimmäinen kommentoija on nuori ja kuvittelee, että yli 40-v. naiset työllistyvät samaan tapaan kuin vastavalmistuneet tai kolmekymppiset. Hmph. Fakta on, että harva firma palkkaa yli 40-v. naista tai yli 45-v. naista puhumattakaan 50-v. täyttäneistä. Yhtä harva tekee töitä kivojen työkavereiden toivossa, yleensä palkan takia. t. Anonyymi 3

    VastaaPoista
  4. Ei oikein ollut ensimmäinen anonyymi varmaan ymmärtänyt kaikkea lukemaansa. Viimeksi elokuussa kirjoitin kuinka olen (lähes) kaiken jo kokeillut työllistyäkseni. Ikäsyrjintä ja työttömänä olevien (varsinkin meidän pitkäaikaistyöttömien) huomiotta jättäminen työnhaussa ei työllistymistäni edistä - edes siihen salaperäiseen "mihin tahansa työhön", jota on työssäkäyvien koko ikänsä työssä olleiden mielestä tarjolla kaikille halukkaille!

    VastaaPoista
  5. Piti vielä lisätä, ettei tässä blogissa ole mistään itsesäälistä kysymys, vaan realismista.

    VastaaPoista
  6. Tuollaisista anonyymeistä ei kannata välittää. Minä sain niitä 'mene siivoamaan' kehoituksia melkoisesti viime vuonna, kun olin työtön. Nyt ei ole enää näkynyt, kun olen tk-eläkkeellä.

    Voimia syksyyn!

    VastaaPoista
  7. Hei, olen 26-vuotias nainen ja valmistuin kesäkuun alussa merkonomiksi. Olen työtön ollut siitä lähtien, en siis kovin kauan vielä. Mutta kuitenkin, olen hakenut töitä noin 1-2 paikkaa per viikko, mutta en ole päässyt kertaakaan edes haastatteluun. Joka paikassa kuin edellytetään sitä kokemusta, mieluiten vielä useamman vuoden. Että Sinä ensimmäinen anonyymi ei niitä töitä noin vain löydy kaikille, ei edes niitä ihan-mitä-vain-töitä.
    Voisit katsoa vähän avointen työpaikkojen ja työttömien suhdetta.

    Kaikki sukulaiseni ja tuttuni ovat saaneet töitä suhteiden kautta. Kaikki opiskelukaverini jotka töitä sai saivat ne harjoittelupaikasta. Ja jos ei sellaista harjoittelupaikkaa satu saamaan, on aika vaikea päästä töihin kun ei ole sitä 3-5 vuotta kokemusta.

    Sen olen myös pannut merkille, että ne jotka siellä työelämässä ovat olleet yhtäjaksoisesti jo useampia vuosia kuvittelevat, että töitä saa kun vaan hakee, koska hekin ovat saaneet (joskus vuosikausia sitten). Jotain suhteellisuuden tajua myös niille työssäkäyville.

    VastaaPoista
  8. 1-2 työhakemusta per viikko kuulostaa todella laiskalle työnhaulle. En ole itse työtön, mutta te jotka olette: eikö tuollaiseen puututa työkkärissä? Olen kuvitellut että yhteiskunnan tukien ehtona on aktiivinen työnhaku.

    VastaaPoista
  9. Milläs sitten voit hakea useampaan paikkaan kun ei niitä oman alan töitä ole tarjolla tälläiselle vain merkonomin paperit suorittaneelle. Varsinkaan täällä Varsinais-suomessa, ja kun ei ole autoa ja on pieni lapsi niin kovin laaja ei tämä minulle sopiva työssäkäyntialue ole (ei kauheasti yli tunnin työmatkaa yhteen suuntaan). Useimmissa paikoissa lisäksi vaaditaan vähintään tradenomin papereita + yli 3 vuoden kokemusta kaikesta mahdollisesta kirjanpidosta palkanlaskuun. Ja kun yhtä työpaikkaa meidän alalla hakee se vähintään 100 ihmistä, niin ilman kunnon kokemusta ei ole asiaa haastatteluihin. Enkä ollut ajatellut vielä tänä vuonna sinne siivoamaan mennä kerta olen nähnyt vaivaa opiskellessani itselleni ammatin.
    Helppoa se on sanoa jos on töissä, koska joutuessa irtisanotuksi tälläisellä ihmisellä on kuitenkin puolellaan se työkokemus lähiajalta. Ja tiedoksi, että olen tätä ennen ollut elämäni aikana työttömänä 2 kuukautta vuonna 2005, eli yrittämättä jättämisestä ei minua ainakaan voi syyttää, kuten ei tämän blogin kirjoittajaakaan. Kaikilla ei vaan ole se sattuma puolellaan, että sattuisi olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

    VastaaPoista
  10. Olen sitä mieltä, että tärkeämpää on työhakemusten laatu kuin määrä. Juuri eilen TE-toimistossa käyntini yhteydessä totesimme "työkkärin tädin" kanssa yhteisymmärryksessä ettei ole tarjolla tyäpaikkoja, mitä hakea ja jos niitä on, hakijoita on 200 muutakin.

    VastaaPoista