Tällaista frustraatiota
en olekaan kokenut pitkään aikaan, jos koskaan! En oikein enää tiedä, mitä
varten minun edes kannattaa opiskella ns. pätevyyttä sellaisiin hommiin, joissa
kuitenkin pääsääntöisesti vaaditaan ylempää korkeakoulututkintoa (jota minulla
ei ole). Toisaalta tiedän, että alalla kuitenkin on ihmisiä, joilla ei ole lainkaan ko. opintoja eikä myöskään
sitä ylempää kk-tutkintoa. Minun kohdallani kuitenkin tunnutaan vaativan
aina jotain, mitä minulla ei ole - tai minun pitäisi olla (esim. luonteeltani
ja ”ominaisuuksiltani”) erilainen kuin olen, kun taas monilta muilta ei vaadita
sellaista, eikä heidän tarvitse olla jotain mitä he eivät ole! Omituista,
mutta totta?!
Joku on ollut 20 tai 30 vuotta töissä eikä ole ominaisuuksiltaan yhtään sen kummempi
kuin minäkään. Minä en tule olemaan koskaan missään
enää 20 vuotta töissä, enkä 15 vuotta, enkä 10 vuotta enkä edes viittä tai yhtä vuotta… Seurailtuani ihmisiä työharjoittelupaikassani,
olen todennut, että heidän joukossaan on useita enemmän tai vähemmän hiljaisia
tai vähäpuheisia henkilöitä, mutta heillä on silti työpaikka! Miksi juuri
minulta aina työnhaussa vaaditaan puheliaisuutta ja ulospäin
suuntautuneisuutta, vaikka kaltaiseni ja jopa vielä hiljaisemmat ihmiset
kuitenkin ovat saaneet työpaikan? Uskallan
kokemuksieni perusteella väittää, etteivät kaikki nämä ihmiset mistään muualta
taitaisi töitä saadakaan.
Minulle alkaa oikeasti olla aivan samantekevää työllistynkö enää koskaan vai en (siis en)! Olen tässä
yrittänyt vaikka mitä ja kaikenlaista ja
sitä sun tätä, mutta aina kaikki tuntuu menevän jollakin tavalla pieleen…
No ”mitä välii” tässä sitten enää on, ihan sama! Eihän keski-ikäinen
perheellinen ihminen suinkaan mitään työtä ja toimeentuloa tarvitse, menköön
(perheineen) vaikka katuojaan! Olen todellakin yrittänyt, mutta jo aivan täysin
kyllästynyt turhiin yrityksiini työllistyä.
Tuttu tunne tuo turhautuminen. Mutta sekin aina välillä menee ohi ja sitten taas jaksaa yrittää taistella. Ei kai meitä sentään romukoppaan voi vielä laittaa! :D (ai ei vai?)
VastaaPoistaMiten olisi tutkintoon johtava opiskelu. Inssin AMK päivitys voisi onnistua parissakin vuodessa ja nopeammin. Riippuen aikaisemmista opinnoista joita voisi lukea hyväksi. TyPo ei pisteitä todennäköisesti heru mutta jos näytöllä selviäisi.
VastaaPoistaTämän jälkeen se ylempi amk olisi joissain tapaukissa vuoden juttu. Toiki ylempää voisi hakea yliopistoista.
Hopsissa valitsisit sellaisia aiheita suoritusvalikoimaan mitkä näkisi tarpeelliseksi. Tavoite se tämäkin.
Näitä siis te-toimiston työllistymistä edistävinä palveluina toteutettuna. Pian on uusia hakuaikoja tarjolla. ;-)
Työllistyminen on sattuman kauppaa. Paljon sinua kehnompia on työssä ja sinua parempia työttömänä. Kuin päinvastoinkin. Jos ei yritä niin ei saakkaan mitään.
Kyllä työllistyminen on aika suurelta osalta ihan sattuman kauppaa. Muun muassa se, milloin valmistuu, saattaa pilata tai pelastaa kaiken. Jos valmistuu laman aikaan, voi koko työura jäädä repaleiseksi. Kun keski-iässä ei sitten ole sitä katkeamatonta työhistoriaa, on työllistyminen erittäin vaikeaa.
VastaaPoistaJoo huomattu on. Valmistuin maisteriksi 1993 ja sain tosin silloin melkein heti töitä, mutta tein sen "tyhmyyden", että halusin hoitaa lapsiani kotona enemmän kuin sen vuoden, ja kotiäitivuosien jälkeen on ollut tosi vaikeaa löytää töitä. Pikku pätkiä eikä mikään niistä edes oman alan hommia. En silti suostu alkaa katua lasteni kanssa viettämääni aikaa, vaikka ura män.
VastaaPoistaYleensä kannatan aina opiskelua. MUTTA.
VastaaPoistaOlen pikkasen eri mieltä tuosta tutkintoon johtavasta opiskelusta. Ensinnäkin, työkkäri ei näitä tue. Kaikki on itse maksettava.
Toisaalta, miksi opiskella DI:ksi, kun heitäkin pilvin pimein potkitaan pihalle juuri Tampereen seudulla.
Vielä sekin, että kun se pari-kolme vuotta opiskelua kuluu, niin taas on ikää lisää.
Siis, jos on liikaa rahaa, eikä muuta tekemistä, niin ei muuta kuin opiskelemaan. Onhan noita tutkintoja.
Mutta reaalimaailmassa asiat ovat valitettavasti aivan toisin.
Siivoojilla on aina työtä jos vaan haluu tehdä. Terveisin yo-merkonomi siivooja. Eipä sillä et nää hommat kelpaiskaan eikä näillä rikastu.
VastaaPoistaAina joku ano jaksaa tota siivousta tarjota ;)
VastaaPoistaNiinpä. Siivoojaksi tai lähihoitajaksi ryhtyminen ratkaisee kaikkien työttömyysongelman! Tiedän, että lähihoitajaksi minusta ei ole, mutta siivoojaksi en ole vielä tähän mennessä hakenut. Lähes kaikkea olen jo kokeillut - paitsi puhelinmyyntiä ja siivousta.
VastaaPoistaNykyään kun hyvin perustelee työkkärille niin saa opiskella omaehtoisesti työttömyysturvalla pari vuotta. Pakkioksi saa sen 9e. Eikä lukukausimaksuja amk ole vielä. Opiskelijapaikkoja kyllä leikkaillaan.
VastaaPoistaMielekkäämpäähän se on noin. Onhan sitä jokaisessa asiassa hyvät ja huonot puolensa.