perjantai 18. toukokuuta 2012

Saikkuilua


Joidenkin (eli minun) osana on olla milloin missäkin organisaatiossa työharjoittelijana (tai määräaikaisena työntekijänä) – enimmäkseen kuitenkin ihan puhtaasti työttömänä. Ikuisena ulkopuolisena tarkkailijana on mielenkiintoista seurata kulloisenkin työyhteisön ryhmädynamiikkaa ja ihmisten toimintatapoja. Kaikkein kiinnostavinta on havainnoida ”saikkuja” Saikku-sanan opin vasta ollessani määräaikaisessa (kuinkapa muuten?) virassa Puolustusvoimissa, ja siellä niitä saikkuja todellakin riitti! Joillakin tuppasi olemaan kovin usein mahatautia tai selkä kipeänä…  Kokemukseni nykyisestä työyhteisöstä on tietenkin kovin lyhyt, mutta toisaalta jos jo tässä ajassa kaksi henkilöä on sairauslomalla (toinen heistä on ollut enemmän ”saikulla” kuin paikalla!), kertonee se ainakin jotain suuntaa-antavaa. Mikäpä siinä saikkuillessa, kun palkka juoksee ja työpaikka on pysynyt 20 vuotta ja tulee pysymään seuraavat 20 vuotta – saikkuilusta huolimatta. Välillä voikin mukavasti käydä kuntoutusjaksoilla kylpylässä työnantajan piikkiin.

Tällä viikolla kun oli arkipyhä torstaina, ei sitten yli puolta porukasta työpaikalla perjantaina näkynytkään! Eräskin heistä oli juuri viime viikon lomalla ja taas piti olla, eihän sitä nyt muuten siistiä ja kevyttä sisätyötä jaksaisikaan… Toki työssäkäymisessä ovat ilman muuta parasta vapaapäivät, viikonloput ja lomat! Sitten on vielä työterveyshuolto ja saikut sekä kuntoutus!

Monet työssäkäyvät ovat siis jatkuvasti sairauslomilla ja/ tai odottelevat lomia, vapaapäiviä ja viikonloppua. Mitä voimme tästä päätellä? Ne, joilla on työtä haluavat lomailla ja ne, joilla ei ole työtä (kuten minä) haluaisivat heidän tilalleen! Olen näiden kolmen työttömyysvuoteni aikana ollut sairaana tasan kerran (flunssa ja korkea kuume joulukuussa 2010), joten olisin ollut jollekin työnantajalle hyvä sijoitus! On meinaan runsaasti vettä virrannut Tammerkoskessa sen jälkeen kun olen viimeksi palkallisessa työssä ollut ja myös siitä asti, kun olen ollut ”saikulla” (2 pv helmikuussa 2008) - töissä olin siis toukokuuhun 2009 asti. Kahden ja puolen vuoden aikana olin yhteensä vain nuo 2 pv sairauslomalla!

6 kommenttia:

Työtön maisteri kirjoitti...

Ryhmädynamiikan tarkkailu on tosiaan kivaa. Työelämävalmennuksessakin oppii työyhteisöistä kaikenlaista.

Anonyymi kirjoitti...

Työttömyydestä ei voi pitää lomaa. Loma työttömyydestä olisi paradoksaalisesti työ. Työttömyys on omanlaatuista työtä ja tekemistä. Työttömän tulot ja palkka ovat päivärahoja. Niitä on haettava säännöllisesti ei minkään tekemisestä. Byrokratia pyörii ja työllistää sen pyörittäjät.

Työnhaku on työttömän työtä. Turhauttavaa työtä ilman työllistymistä. Jos oikein suunnittelisi toimettoman olemisensa, niin voisiko siihen kuvitella lomaa. Olisiko lomalta mukava palata työttömyyteen.


Sairauskaan ei kuulu työttömyyteen. Ei tunnu tarpeelliselta. Olen sairaslomalla työttömyydestä. Ylimääräinen vaiva työttömän sairaskuvioissa lisää byrokratiaa on uuvuttavaa. Siitä huolimatta sairaslomia työttömän kannattaa hakea. Saikut parantavat mahdollisuutta siirtyä sairaseläkkeelle. Dokumenttia tapahtuneesta viranomaisille siihen heteen kun normi kuviohan kuuluva masennus iskee oikein pahasti. Tämä johtuu työtä ihannoivasta kasvatuksesta. Materialistisesta tavoitteista toisten kadehtimisesta omien murheiden vatvomisesta ja mistä kaikesta muusta. Ilman virkistävää lomaa. Miksei vain soisi itselleen tilannetta ilman syyllisyyttä häpeää tilanteesta joka jollekin sattuu. Joku pääsee töihin joku ei. Ilman yrittämistä ei varmasti pääse senhän sanoo järkikin. Mutta kauanko jaksaa yrittää.


Siis kysehän on palkkatyöstä. Työtä ja tekemistä riittää yllin kyllin. Mielekäs tekeminen pitää virkeänä.

Rantakasvi kirjoitti...

Muistan omalta työpaikaltani eräiden työkavereiden tavan: loppuvuodesta laskettiin paljonko vuoden aikan on pidetty saikkua ja jos oli aikaa 'jäljellä', niin pidettiin lisää.

Samoin tekivät kaikkien hoitojen ja tyky-juttujen kanssa. Jos oli jotain'oikeutta' käyttämättä, niin kiireesti käyttämään.

Noita en koskaan ymmäränyt, pidin sairauslomaa vasta pakon edessä, työuupumuksen ja masennuksen takia.

Anonyymi kirjoitti...

Kokemus Puolustusvoimista ja siellä pidetyistä "saikuista" ei kuitenkaan kerro koko totuutta työntekijöistä. Yksityisessä yrityksessä töihin tullaan sairaana(kin) ja tartutetaan myös työkaverit flunssaan, vatsatautiin ja milloin mihinkin. Mitään kiintiösairaslomia ei ole, ei voi laskea loppuvuodesta, että olisi "saikkua" käyttämättä. Seuraavissa yt'eissä sitten paljon poissa olleet potkitaan pihalle. Työelämä on aika kovaa nykyään siinä mielessä, että työtä on liikaa ja tekijöitä liian vähän. Ei ihme, että työntekijät odottavat lomia - se heille suotakoon. Niin, eikä kenenkään työpaikka ole nykyään varma, ei edes siellä Puolustusvoimissa.

Rantakasvi kirjoitti...

No minä kyllä seurasin tuota saikku-touhua ihan yksityisellä, isossa IT-alan palveluyrityksessä.

Toisille vaan suotiin nuo asiat sen kummemmkin moittimatta. Mutta ikää kun alkoi olla liikaa, johan YT-ovi heilahti. Kyseinen pulju on edelleen iso ja pystyssä, mutta se EI ole Nokia.

TOIvoton työtön kirjoitti...

Tiedänhän minä toki, ettei edes PV:ssä enää nykyään ole varmoja työpaikkoja - muutama vuosi sitten niitä vielä oli. Nyt ovat nekin työpaikat kovasti vähenemään päin.

Tuo saikkuilutouhu on sellaista, että saikkuileva henkilö selvästikin kokee työpaikkansa olevan varma ja itsestään selvä - sellainen henkilö ei siis ilmeisesti ole koskaan ollut työttömänä.