maanantai 21. marraskuuta 2016

Työttömän etujen heikennyksistä

HS keräsi yhteen hallituksen kymmenet päätökset, joilla se yrittää saada kansalaiset tekemään lisää töitä. Hallitus muun muassa lyhentää ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa ja heikentää työntekijän oikeuksia.


Vai niin, että ”saadaan kansalaiset tekemään lisää töitä”? Kun saisi työnantajat palkkamaan lisää (työttömiä) kansalaisia! Uudenkaupungin autotehtaalle eivät valitettavasti kaikki Suomen työpaikkaa vailla olevat työllisty…

Yle on kysynyt työttömiltä mikä heidän mielestään on syynä työttömyyteensä:


Oma näkemykseni osuu tuohon ”Työpaikoista kilpailee liian moni” – kohtaan sekä mahdollisesti ”Taitoni (ei tarpeeksi työkokemusta) tai muodollinen pätevyyteni (ikä!) eivät vastaa vaatimuksia”. Mainitsemiini seikkoihin eivät työttömien korvauksen saamisen heikennykset vaikuta millään tavalla. Etujen saamisen ehtoja kiristämällä pakotetaan työttömiä myös huonoilla ehdoilla töihin, jos nyt edes sellaisiakaan töitä niin valtavasti kaikille työttömille on ”tarjolla”. 

Saattaa olla niin ettei joku ”ota työtä vastaan” tai ”mene töihin” huonoilla työehdoilla, pienellä palkalla, kauas kotoa tai lyhyelle työpätkälle, mihin on mielestäni myös joissakin tapauksissa oikeus, jos on oikeasti surkeat työehdot (esim. nollatuntisopimus) tai sellainen palkka, jolla ei todellakaan tule toimeen… Mielestäni kuitenkin palkka on yleisesti parempi vaihtoehto kuin työttömyyskorvaus, eli palkkaa ja työttömyyskorvausta on turha vertailla erityisesti silloin, kun henkilö saa ylisuurta ansiosidonnaista päivärahaa. Ansiosidonnaisilla pitäisi ehdottomasti olla yläraja eli katto, jolloin sen kestoa ei välttämättä tarvitsisi lyhentää. Ylisuuriin ansiosidonnaisiin päivärahoihin sekä eläkkeisiin (erityisesti kansanedustajien ns., sopeutumiseläkkeisiin) tulisi puuttua kovilla otteilla, mutta eiväthän valtaapitävät suinkaan omia etujaan heikennä!

9 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hallituksen ja kansanedustajien laskutaito on pahasti ruosteessa. Kun työttömiä on laskutavasta riippuen 300 000 tai 500 000 ja avoimia työpaikkoja on n. 20 000, ei auta vaikka kaikki päivärahat lakkautettaisiin. Työpaikkoja on liian vähän. Jos palkkaa maksavia työpaikkoja olisi avoinna 500 000, sitten voisi ihmetellä miksi ne puoli miljoonaa työtöntä eivät työllisty.

tth78 kirjoitti...

1400 työtöntä kertovat mikseivät ole töissä. Raflaava otsikko ja hyvä taulukko, mutta kiinnitin huomiota yhteen epäkohtaan. Työministeriön kirjoilla on 646 000 ihmistä työnhakijoina ja työministeriön sivuilla on avoinna 15 000 työpaikkaa. Jos julki on vain 20% työpaikoista ja loput on ns. piilotyöpaikkoja niin kaikkiaan avoimia paikkoja olisi siis 75 000. No niin sitten siihen epäkohtaan. Tuossa taulukossa ei ole ollenkaan vaihtoehtoa:"Ei ole avoimia paikkoja", johon niin moni osuisi. Nuo muut ovat aivan perusteltuja ja hyviä syitä, mutten ymmärrä tosiaan miten hallitus kuvittelee patistavansa työttömiä töihin jos sellaisia ei ole?

Minusta ei ole ollenkaan hullua ajatella, että työstä saadulla palkalla tulisi pystyä elämään. Siksi tällaiset nollatuntisopimukset yms. muut aiheuttavat vain turhaa lisästressiä työttömän arkeen kun pitäisi jostain keksiä tapoja rahoittaa mm. asuminen, sähkö, vesi ja ruoka, siltä ajalta kun työministeriö käsittelee tukihakemuksiasi. Harvalla työttömällä kuitenkaan on useamman kuukauden puskurirahastoa, jonka avulla selvitä noista käsittelyaikojen rahattomuudesta.

Anonyymi kirjoitti...

Miten tätä kuvaajaa pitäisi tulkita..? Kun vastaajien määrät pylväistä lasketaan yhteen tulee summaksi 3161 ja prosentit yhteensä 237 !

tth78 kirjoitti...

Varmaan siinä on voinut valita useamman kuin yhden ongelman, jonka on kohdannut työnhaussa.

Osaton kirjoitti...

Minä en kyllä usko, että avoimista työpaikoista 80% olisi piilotyöpaikkoja. Taitaa olla propagandaa työttömiä vastaan tuo piilotyöpaikoista höpöttäminen. Työpaikkoja muka on, mutta laiskat loiset eivät vain mene töihin. Siten saadaan tällaiset etuuksien heikennykset runnottua läpi ilman sen kummempia mutinoita. Pitäähän sitä työtöntä kepittää, että se tajuaa nousta sohvalta työntekoon! Toki niitä piilotyöpaikkoja jonkin verran on. Mutta ne ovatkin sitten niin piilossa, että turha niistä on työttömän haaveilla. Firman sisäisessä haussa olevia paikkoja on aivan turha talon ulkopuolelta kysellä ja avoimiin hakemuksiin en ainakaan minä ole koskaan saanut yhtään mitään vastausta (automaattsia vastauksia, en laske).

Anonyymi kirjoitti...

Tänään täytän 45-vuotta ja kuusi vuotta työttömänä, tosin yksi tutkinto välissä.

Ainoa yksityinen rekrytointikonsultti (joka halusi nähdä kun ex-toimarini suositteli) sanoi yleisesti: Heidän kauttaan kuvio menee niin että kun hakijoita on noin 70 yhteen ylempiinkin toimihenkilöhommiin, niin firmat valitsevat heille jo ennestään tutuista, usein kilpailijoilla tai sidosryhmäyrityksissä olevista työntekijöistä.

Ei siis kutsuta edes haastatteluun ellei sinua tunneta ennalta. Siinä ei ole kaksi alan tutkintoa painanut mitään ja haen vain entry level-paikkoihin. Oma työllistymiseni isoin haaste on selkävauriot joiden takia ns. paskahommiin ei pysty.

Paljon on akateemiset perustaneen erilaisia koulutustoiminimiä joissa perehtyvät someen, tiedonhankintaa ym. keyvisiin aiheisiin. Tulee ainakin kasvot tutuiksi ja saa sitä kautta jalkaa oven väliin.

Työttömyydessäkin parhaita asiantuntijoita ovat ne jotka eivät ole olleet päiväänkään työttäminä. Kummasti on tuttujen asenteet pehmenneet kun on toiminnanjohtajaa ja yksikönpäällikköä ollut kortistossa...

TOIvoton työtön kirjoitti...

Avoimia työpaikkoja ei tosiaan ole riittävästi eikä varsinkaan ns. vakituisia sellaisia, joilla oikeasti voisi tienata elantonsa.

Piilotyöpaikat ovat todellakin erittäin hyvin piilossa eivätkä niihin kuitenkaan olisi työttömät hakijat etusijalla, kuten ei muihinkaan avoimiin työpaikkoihin.

"... firmat valitsevat heille jo ennestään tutuista, usein kilpailijoilla tai sidosryhmäyrityksissä olevista työntekijöistä."

Siinäpä vielä yksi syy siihen, miksi työllistyminen on niin vaikeaa!

Anonyymi kirjoitti...

Kirjoituksesi oli muuten hyvä, mutta nuo "ylisuuret ansiosidonnaiset päivärahat" kyllä vaikutti ihan rivien välistä kateudelta niitä kohtaan, jotka ovat hieman parempipalkkaisista töistä joutuneet vaikka yt-neuvotteluiden takia työttömäksi ilman omaa syytään.

Itse olin n. 11 vuotta samalla työantajalla töissä ja jouduin yt-neuvotteluissa pois tuotannollis- taloudellisista syistä irtisanottuna. Sain liiton kassasta n. 1800€/kk ansiosidonnaista päivärahaa(sinun kirjoissasi varmaankin näitä "ylisuuria"). Tuosta jäi 25% veron jälkeen käteen n. 1350e. Ilman tuota päivärahaa en olisi pystynyt keskittymään työnhakuun vaan olisin joutunut myymään asuntoni, autoni ja muuttamaan johonkin pikkuyksiöön vuokralle.

Kaikki tämä olisi varmasti vaikeuttanut työnhakuani ja motivaatiotani siihen(negatiivisessa mielessä... ei sitä tiedä, jos olisi vaikka itsensä naru kaulassa löytänyt keittiöjakkaralta hyppäämässä ilman ansiosidonnaista). Tuon meidän ansiosidonnaisjärjestelmän ansiosta pystyin jatkamaan asuntolainan maksamista ja pystyin autoni kulut myös hoitamaan(hyvin tärkeää olla toimiva auto, kun pikkukylässä asun), sekä kaikki päivittäiset menot joskin varsinkin ruokaostoksista tinkien.

Olin vuoden ja 2 viikkoa työttömänä, sekä kävin lukuisissa haastatteluissa, mutta en saanut paikkaa, kun aina löytyi joku osaavampi/koulutetumpi siihen työhön. Viimein, kun pitkäaikaistyöttömäksi olin jo joutunut 1 vuoden työttömyyden jälkeen sain vakituisen paikan, mutta senkin eteen sai kyllä tehdä kunnolla töitä. Olin 16 haastateltu henkilö kysyiseen työhön ja olin ainoa, kuka tuosta porukasta pääsi jatkoon. Tämän jälkeen sitten vielä soveltuvuusarviointipäivässä psykologisissa ym. testeissä käynti ennen kuin vakituinen työpaikka varmistui. Nyt olen pari kuukautta ollut töissä ja hyvin viihtynyt. Todella mukava työporukka on, sekä riittävän haasteelliset työtehtävät(joka päivä oppii uutta).

ps. olen koulutukseltani insinööri(AMK) ja ohitseni mentiin DI papereilla noissa aiemmissa työhaastatteluissa.

TOIvoton työtön kirjoitti...

Onnittelut työllistymisestä sinulle!

Mielestäni alle 2000 € ansiosidonnainen ei ole ylisuuri, mutta sen yli menevät alkavat jo olla. Miksi jollakin olisi oikeus saada enemmän ansiosidonnaista kuin toiset saavat palkkaa? Kateus tässä tietenkin puhuu, mutta jos palkka on ollut niin hyvä, että ansiosidonnainen nousee kohtuuttoman suureksi, niin eikö silloin pitäisi olla jo valmiiksi säästössä rahaa? Oma vika jos ei ole osannut hoitaa talouttaan, vaan on elänyt yli varojensa...
Pienipalkkaisilla ei juuri ylimääräistä säästöön jää.

No, sama tilanne on monilla eläkkeen suhteen: joku saa
6000 - 10000 €/kk eläkettä, kun toiset saavat palkkaa alle 2000 € tai työmarkkinatukea 5-600 € tai kansaneläkettä 800(?) €...
Ei ole aivan oikeudenmukaista tämä, mutta mikäpä olisi?