tiistai 19. marraskuuta 2013

Kiitokset



Haluan tässä yhteydessä esittää kiitokseni seuraaville:

Niille rekrytoijille, jotka eivät ole palkanneet minua töihin.
Niille henkilöille, joita läsnäoloni työpaikalla on häirinnyt niin paljon, että minusta on pitänyt päästä eroon (tämä tapahtui äitiyslomani yhteydessä).
Sille taholle, joka ei jatkanut määräaikaista työsuhdettani. Luin jokin aika sitten lehdestä ko. firmasta jutun, jossa kerrottiin heillä menneen hyvin jo kolmen vuoden ajan! Olen ollut työttömänä runsaat neljä vuotta eikä ole tuonne (tietenkään) pyydetty takaisin…
Vielä erikoiskiitos menee työvoimakoulutuksen haastatteluun esikarsinnan tehneille henkilöille. Olisin voinut saada koulutuksessa työmarkkinatuen lisäksi 9€/päivä, ja vaikka vahingossa vaihtelua työttömän tylsiin päiviin.  

Syyllisten etsiminen ulkopuolisista on tietenkin turhaa, koska työttömyys on yksilön oma vika ja työllistyminen vain itsestä kiinni. Vai mitä?

6 kommenttia:

Saretska kirjoitti...

Just. Minullakin meni omassa blogissani kiitokset työkkärin tädille, hyvälle kaverilleni :D

Anonyymi kirjoitti...

Voi sentään! Mä luulin jo, että sä olet saanut työpaikan ja haluat kiittää kaikkia uskollisia lukijoitasi ja kanssakärsijöitä.
Mutta sä olet niin oikeassa. Kyllä ne syylliset löytyy joskus muualtakin kuin omasta peilistä. Pystyn hyvin samaistumaan tämän päivän ajatuksiisi. Ei ole helppoa olla jatkuvasti se, joka ei pääse mihinkään työpaikkaan, ei saa mitään tukea ja jää aina paitsi kaikesta.

TOIvoton työtön kirjoitti...

Jos sellainen ihme tapahtuisi, että saisin työpaikan, niin kyllä se ilmenisi jo otsikosta!

Rantakasvi kirjoitti...

Ja toisinpäin:
Kiitokset Sinulle hyvästä blogista!
Ensin luin tätä työttömänä ja nyt työttömyyden pahentaman sairauden eläköitämänä;(

Anonyymi kirjoitti...

Minä ehdin hakea TÄNÄ VUONNA yhteensä viiteen työvoimakoulutukseen, lopulta pääsin siihen viidenteen. Juu, ja noista neljästä edellisestä kerrasta pääsin vain yhteen haastatteluun. Että ei sitä aina voi päästä edes työvoimakoulutuksiin, koska hakijoita on satoja niihinkin. Oman alan jatko/lisäkoulutuksiin eivät ottaneet edes haastatteluihin, joten olen hankkimassa jo kolmatta ammattia alle kolmikymppisenä. Tulipahan selväksi, että tämä viimeksi hankkimani tutkinto oli täysin väärä minulle, ikinä en saanut sen alan töitä (edes lähellekään koko alaa) enkä päässyt edes lisäkoulutuksien haastatteluihin.

TOIvoton työtön kirjoitti...

Kiitos kiitoksista, Rantakasvi!

Työvoimapoliittisiin koulutuksiin (tai edes niiden haastatteluun) pääsemättömyys on loppujen lopuksi työttömän pienimpiä ongelmia, koska ei niistä koulutuksista kuitenkaan työllisty. Oikeaan, palkalliseen (ja vakituiseen) työhön pääsemättömyys on todellakin se suurin ongelma!