Äskettäin selailin vuosien varrella kertyneitä lähettämiäni hakemuspapereita
ja saamiani hylkäyskirjeitä. Niitä on kertynyt iso ja painava pino ajalta ennen
sähköisiä hakemuksia. Noin vuodesta 1994 olen enemmän tai vähemmän aktiivisesti
haeskellut työpaikkoja – joko töissä ollessani tai työttömänä. Välissä on toki
ollut sellaisiakin vuosia, jolloin en ole lähettänyt yhtään työpaikkahakemusta,
koska olen ollut tyytyväinen sen hetkiseen tilanteeseen. On myös ollut aikoja
jolloin ei ole ollut avoimessa haussa eli netissä tai sanomalehdissä* tarjolla yhtään
koulutukseeni ja kokemukseeni sopivaa työpaikkaa (vuosina 2009 ja 2010). Kuten
olen jossain aiemmassa kirjoituksissani jo todennut, muunlaista (eli taustaansa
sopimatonta) työpaikkaa on aivan turha edes yrittää hakea, koska silloin ei
takuuvarmasti tule haastattelukutsua. En erityisemmin pidä sanonnasta ”tyhjän
saa pyytämättäkin”, mutta olen joutunut toteamaan kokemuksen kautta saavani sen
tyhjän ihan pyytämälläkin.
*Kaksi viimeis(in)tä työpaikkaani sain vastaamalla
sanomalehdessä olleeseen työpaikkailmoitukseen – enää ei liene mahdollista
työllistyä sillä tavalla, kun ei ole millään muullakaan tavalla.
Muistutan enemmän vasemmanpuoleista hahmoa, mutta minun palkkani on 100% huonompi kuin oikeanpuoleisen.
Pakko olla sen verran eri mieltä, että taustaansa sopimatonta työpaikkaa kannattaa todellakin hakea. Itse olen koulutukseltani humanisti ja yhteiskuntatieteilijä, mutta olen saanut jopa omaa alaa helpommin haastattelukutsuja taloushallintoon ja myyntitehtäviin liittyviin paikkoihin. Haastattelutkin ovat menneet hyvin, koska kiinnostus, innostus ja halu sekä kyky oppia uutta ovat miellyttäneet haastattelijaa enkä itse ole osannut jännittää - onhan selvää, etten ikään kuin osaa mitään, mitä tehtävissä normaalisti pitäisi osata.
VastaaPoistaHaastattelut eivät ole olleet vaikeita, työhakemusten kirjoittaminen sen sijaan on ollut hieman haastavaa, kun on yrittänyt perustella, miksi haen jotain ihan muuta ja miksi olisin parempi vaihtoehto kuin alalle koulutetut ja kokeneet hakijat. Mutta vaikka paikkaa ei aina saisikaan, saa ainakin haastattelukokemusta ja oppii suhtautumaan tilanteeseen rennommin ja luontevammin. Eikä voi sanoa, että olisi tuhlannut haastattelijankaan aikaa, kun haastattelukutsu on tehty totuudenmukaisen hakemuksen perusteella.
No hyvö, että joku on saanut haastattelukutsuja taloushallinnon tehtäviin, koska en itse ole niitä juurikaan saanut vaikka kyseisen alan koulutus löytyy.
VastaaPoistaTyhjän saa pyytämättäkin, ja ihan pyytämälläkin- juttuun voisi myös sanoa, että niitä työpaikkoja ei myöskään voi noin vain ottaa vastaan, jos ei kukaan niitä tarjoa, vaikka hakemalla on hakenut. Niin kuin hyvin usein työssäolevat sanovat: "Ota nyt edes JOKU työ vastaan!"
Oma äitini (yli 30v samassa työpaikassa olleena) sanoi minulle, että mene vaikka tuohon Lidl:iin töihin. Ihan kuin sinne kauppaan(kaan) vaan voisi kävellä ja sanoa, että tulen nyt tänne töihin. Varsinkaan kun ei ole alasta kokemusta eikä koulutusta.
On todella hienoa, jos onnistuu saamaan koulutusta ja kokemusta vastaamatonta työtä, koska jo koulutusta ja (vähäistä) kokemusta vastaavan työn saaminen tuntuu olevan mahdotonta.
VastaaPoistaMinäkin ottaisin vastaan kaikki tarjotut työpaikat - yhtään paikkaa vaan ei ole minulle "tarjottu".
Oikeastaan tyhjästä saa maksaa, koska työnhaku tulee kalliiksi, soittelu, haastattelumatkat, uudet vaatteet yms. ei saa mennä yhtään nuhjuisissa vaatteissa haastatteluun ja kampaajallakin olisi pitäänyt käydä. Tosin en itse enää pääse haastatteluihin. Jos olisin yhtään vanhempi tai kauemmin töissä ollut jättäisin suosiolla mokoman pelleilyn turhan hakemisen.
VastaaPoista4*