keskiviikko 21. joulukuuta 2011

Antishoppailija

Minulla on eräs ihana ystävä, jonka ainoa vika on, ettei hän ymmärrä rahattomuuttani. Hänellä on aina ollut työtä ja rahaa, joten hän ei osaa asettua asemaani. Hänen kanssaan ”shoppaillessani” joudun tyytymään katseluun ja sanomaan, etten todellakaan voi ostaa esim. 80 €:n hintaista nahkahametta (enkä tosiaan edes tarvitsisi sellaista), vaikka kaupassa sattuisikin olemaan juuri meidän molempien koko tarjolla. Hän ei ehkä myöskään ymmärrä sitä seikkaa, että vaikka mieheni käy töissä en silti maksata hänellä mitään turhuuksia, koska hänen palkkansa menee jo kiinteisiin kuluihimme (kuten lainaan ja muihin asumiskustannuksiin).   

Näin joulun alla(kin) on masentavaa kulkea kaupoissa katselemassa mitä kaikkea ei ole rahaa ostaa.  Työttömyys ja rahattomuus todella syövät ihmistä! Tänään näyttää olevan vielä Kelan sivuilla ruuhkaa enkä pääse edes täyttämään koulutustukihakemustani. Sama kai se minulle saanko ne vähät pennoseni ennen vai jälkeen joulun, koska jouluna en kuitenkaan osta mitään.

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Olen nyt lukenut tätä blogiasi lopusta alkuun. Minä olen samanikäinen nainen, neljän lapsen yksinhuoltaja ja saan peruspäivärahaa. Avioliitto rikkoutui kun mies ei kestänyt sitä, etten saanut töitä ja niin ollen en saanut myöskään rahaa, en edes työmarkkinatukea. Sinullahan on loppujen lopuksia asiat hyvin kun on joku jakamassa arkea. Minulla ei ole ketään ollut vuosiin eikä varmaan tulekaan. Työttömyys on kamalaa, mutta se tuntuu vielä kamalammalta kun sen hjoutuu kestämään täysin yksin.

TOIvoton työtön kirjoitti...

Hei!

Huomasin kommenttisi vasta nyt. Ikävää, että miehesi on jättänyt sinut työttömyyden vuoksi! Olen tosiaan siinä mielessä onnekas, että on toinen jakamassa arkea ja maksamassa laskut. Eräs ongelma tai puute tässä on kuitenkin se, ettei lähipiirissä kukaan todella ymmärrä millaista on olla työtön ja kärsiä siitä henkisesti lähes jokainen päivä. Kaikki henkilöt lähipiirissäni kun ovat oikeita "uraohjuksia" tai ainakin jotain sinne päin...

Henkka Asikainen kirjoitti...

Aloitin blogisi lukemisen aivan alusta. Tässä kohtaa täytyy jo sanoa että todellakin tulen jatkamaan lukemista...

Huvittavaa ja samalla niin inhottavaa asiaa kirjoitat.

TOIvoton työtön kirjoitti...

Huomasin kommenttisi vasta nyt; hienoa, että olet löytänyt blogini ja vielä jatkanutkin lukemista :-)!