sunnuntai 10. huhtikuuta 2011

Kun yksi ovi sulkeutuu, yhtään ovea ei avaudu



Tässä turhaksi todetun työnhakuni lomassa olen miettinyt, mikä tai mitkä asiat ovat ratkaisevasti muuttuneet viidessä vuodessa. Vertaanpa tilannettani vuosina 2006 ja 2011: vuonna 2006 olin samassa tilanteessa kuin nyt eli työttömänä työnhakijana (lisäksi olin jo pudonnut ansiosidonnaiselta päivärahalta työmarkkinatuelle). Vuonna 2006 kuitenkin sain lähes aina haastattelukutsun ja hakijoita ko. paikkoihin oli noin kymmenen. Vuonna 2011 olen saanut tasan yhden haastattelukutsun ja hakijoita lienee jokaiseen paikkaan ollut vähintään 100(?)
Onko siis avoimien työpaikkojen määrä huomattavasti vähentynyt ja hakijoiden määrä lisääntynyt vuoteen 2006 verrattuna? Olen lisäksi viisi vuotta vanhempi, joten onko sillä joku ratkaiseva merkitys? Tietenkin on, ikäsyrjintä on tosiasia. Erona näiden kahden vertailemani vuoden välillä on vielä se, että vuonna 2006 lopulta sain työpaikan, vuonna 2011 en sitä tule enää saamaan. Kaikkien hakemieni työpaikkojen ovet ovat sulkeutuneet, yhtään ei ole avautunut.

2 kommenttia:

  1. Lisäsimpä sinut lukulistalleni. Tuttuja tuntemuksia 2 vuoden työttömyyden jälkeen.

    VastaaPoista
  2. Kiitos, on hienoa saada lisää lukijoita!

    VastaaPoista