keskiviikko 6. huhtikuuta 2016

Miksi työnhaku on liian usein teatteria ja pelleilyä?

Olen siis onnistunut – kaikkien näiden vuosien jälkeen – saamaan lyhyen pätkätyön ihan ilman yhtään työhaastattelua, ryhmähaastattelua, ns. soveltuvuustestausta tai muuta sellaista. Mielestäni tämä onkin paras (ja minulle ainoa) tapa saada työpaikka, mutta tällaisessa tapauksessa pitää olla oikeaan aikaan oikeassa paikassa (mitä taisin nyt itse olla aivan ensimmäistä kertaa). Haastattelut vielä olen onnistunut muutaman kerran hyväksytysti läpäisemään, mutta noita testauksia en. Niiden mukaan en koskaan ole ollut persoonaltani sellainen, jota on tehtävään haettu… Niinpä työnhaku tuntuu suurelta osin teatterilta ja pelleilyltä; teatterilta, joka ei viihdytä ja pelleilyltä, joka ei naurata.

Teatteria työnhaku on siksi, että:
- avoinna (usein vuokrafirmoilla) on sellaisia paikkoja, joita ei edes ole olemassa - tai vaihtoehtoisesti sama paikka on samaan aikaan haettavana usealla vuokrafirmalla
- moniin ”avoimiin” paikkoihin on jo valmiiksi valittu joku

Pelleilyä työnhaku on sen vuoksi, että:
joihinkin (perus)tehtäviin muka tarvitaan soveltuvuusarvioita ja useita haastattelukierroksia,
ja silti saatetaan lopulta valita tehtävään oikeasti vähemmän soveltuva henkilö eli tehdä virherekrytointi…Saattaa myös käydä niin, ettei yksikään hakijoista ”kelpaa”, vaan paikka laitetaan uudelleen hakuun. Rekrytointi ulkoistetaan tietenkin sen takia, että vastuu valinnasta siirtyy yritykseltä jollekin ulkopuoliselle taholle.



7 kommenttia:

Yksinkertainen Elämä kirjoitti...

Olen useamman kerran törmännyt myös siihen, että avoinna olevaa paikkaa ei todellisuudessa edes ole. Firmat ovat löytäneet MOL:ista ilmaisen markkinointikanavan ja käyttävät mahdollisuutta häpeilemättä hyväkseen. Ottaa pattiin, kun joutuu sitten TE-toimiston pakottamana hakemaan näihin pellepaikkoihin. Kokemusta on myös siitä, että sama paikka on haussa viisi kertaa. Kävin haastattelussa kerran, en tullut valituksi. Loppujen lopuksi tehtävään valittiin joku talon sisältä. En voi millään tajuta tällaista toimintaa.

tth78 kirjoitti...

Eräässä nimeltä mainitsemattomassa työpaikassa, jälkimarkkinointipäällikkö laittoi usein paikan hakuun, vaikkei mitään paikkaa ollut avoimena. Hän kertoi saavansa sillä ilmaista mainosta firmalleen ja samalla sai kartoitettua, että minkälaista väkeä olisi saatavilla. Samalla avoin työpaikka toimi pelotteena firmassa jo työskenteleville...

Kyllä, työnhaku on nykyisin täyttä teatteria, joka palvelee aivan muita tarkoituksia kuin itse rekryä. Todella turhauttavaa.

Onnea pätkätyön saamisen johdosta!

Helena Holmberg kirjoitti...

Esittelyvideon tekeminen itsestä on kyllä jo hätävarjelun liioittelua ja introvertille turhaa amerikkalaistyyppistä pelleilyä

tth78 kirjoitti...

Valitettavasti myös videohaastattelut ovat lisääntyneet viime vuosina, joten piakkoin ei CV riitä vaan tarvitaan esittelyvideo itsestä. Siinä sitten löytyykin lisää syitä hylätä hakija: puhuu liian hitaasti, nopeasti, äänekkäästi, hiljaa. Puhuu Turun murretta...Lista on loputon. Aivan kuin tarkoituksena olisi löytää lisää keinoja talloa toisten itseluottamus

TOIvoton työtön kirjoitti...

Esittelyvideon tekeminen ei ole (onneksi) osunut omalle kohdalle, joten en tullut maininneeksi sitä tässä postauksessani. Toivottavasti asia ei tule jatkossakaan ajankohtaiseksi, koska se ei tunnu lainkaan
itselleni sopivalta.

Triinu kirjoitti...

Itse hain lähes vuoden taloshallinnon töitä. Juuri valmistuneena yli 30vuotiaana 3 lapsen äitinä aloitin intoa puhkuen työnhaun.
Pääsin reilun sadan hakemuksen kautta yli 50 haastatteluun tai videohaastatteluun tai -esittelyyn. Onnistuin saamaan osa-aikaisen vuoden määräaikaisen pestin, joka vastaa kyllä alaani, mutta muita haasteita on tullut eteen. Mm.2h työpäivät.
Työnhaku itsessään oli monelta osin nöyryyttävää ja inhottavaa. Suurimmaksi osaksi haastattelun jälkeen paikoista ei kuulunut mitään. Mistään videohaastattelupaikoista en saanut myöskään vastausta.
Tälläistä pelleilyä ei kyllä normaali ihminen pysty kovin pitkään kestämään.

TOIvoton työtön kirjoitti...

Kuten sanottu - työnhaku on nykyisin valitettavasti mennyt
teatteriksi ja pelleilyksi... Eipä sellaista tavallinen tallaaja kestäkään!