perjantai 7. joulukuuta 2012

Työttömän viikko



Kyllä, valitus ja itsesääli sen kuin jatkuvat!

Maanantaina masentaa (koska työviikko ei minun kohdallani ala). 
Tiistaina turhauttaa.   
Keskiviikkona koitan kestää. 
Torstaina toivon. 
Perjantaina petyn. 
Lauantaina lannistun. 
Sunnuntaina surkuttelen epäonnistumisiani, kelpaamattomuuttani ja työllistymättömyyttäni.


Seuraavalla viikolla taas alusta…




10 kommenttia:

Rantakasvi kirjoitti...

Tuttuja viikkoja, muutaman vuoden ajalta. Eikä kovin paljon kummallisemmaksi muuttunut eläkkeen myötä, aina on se huonommuuden tunne olemassa.

Edelleen mielessäni on, että jos en olisi sairastunut työttömänä, niin voisin vielä tehdä kymmenisen vuotta, ainakin, töitä. Siis jos niitä olisi ollut;(

Anonyymi kirjoitti...

Mitä jos ajattelisit väillä jotakin muuta kuin työttömyyttä. Kaikkea ei saa kukaan. Entäs jos sun (ja monen muunkin kohdalla) työpaikka on juuri se mitä ei voi saada.

TOIvoton työtön kirjoitti...

No, en nyt sentään ihan koko ajan ajattele työttömyyttä - liian usein tosin! Siltä tosiaan vahvasti näyttää, että työpaikka on juuri se mitä en (enää) voi saada...

Anonyymi kirjoitti...

Nii-in, tuo on pirun hyvä kysymys, pitäisikö unohtaa koko työpaikkakysymys ja ruveta elämään sen mukaan ettei omaan elämään kuulu eikä tule kuulumaan mitään työpaikkaa enää koskaan? Työtön ei kuitenkaan saa ruveta tekemään mitä haluaa elämällään, vaan se pyritään estämään. Jos haluaa olla aktiivinen (opiskelu, vapaaehtoistyöt, itse valitut kurssit ym.) se ei käy, vaan leikataan tulot pois. Jos haluaa olla rauhassa, se ei käy, vaan pitää osallistua aktivointitoimiin tai leikataan tulot pois. Eli ilman omaa rahaa mitäs teet?
41

Anonyymi kirjoitti...

Saahan nykyään työtönkin opiskella. Ihan työkkärin tuella ja kustannuksella. Vai joko se mahdollisuus meni pois? Ihan rauhassakin saa olla, mitä nyt vain käy parin kolmen kuukauden välein työkkärissä ilmoittumassa. Lomailla saa ja harrastaa mielin määrin.
En pidä työttömyyttä kovin kamalana asiana. Ainoa haittapuoli, että rikastumaan ei pääse mutta harva sitä pääsee työn teollakaan.
Elämä on muualla kuin töissä. Tyhmä paljon työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä, sanoo vanha sanalaskukin. Joten, mikäs hätä meillä työttömillä oikein on?!

Anonyymi kirjoitti...

Kyllä se työttömyys pitkittyessään on kamala asia, ei kuulu mihinkään yhteisöön eikä rahaa tule ym.
Rikastumaan ei tosiaankaan pääse, koska ei ole varaa ostaa edes kaikkea mitä todella tarvitsee. Ainakaan minunlaisilla, joilla ei ole puolisoa, mutta lapsi elätettävänä.

Lomailla ei siis voi kun ei ole siihen vaadittavaa rahaa, ja aika monet harrastukset jää myös listan ulkopuolelle...

Työpaikka ja sen mukana tulevat asiat, kuten palkka, on yksi niistä suurimmista asioista joita elämältäni haluan. Ja kun en näköjään sitä tule saamaan, niin pitäisikö minun sen takia unohtaa kyseinen asia täysin.

Onko se sitten niin, ettei joillain vain ole oikeutta työpaikkaan, koska jotkut muut ovat vain paljon parempia ja näin ollen saavat ne työpaikat?!

Anonyymi kirjoitti...

Työtön ei voi esim. hakea tutkinto-opiskelijaksi korkeakouluun ja suorittaa siellä jotain kursseja sivutoimisesti. Töissä käyvä voi tämän tehdä.
41

Anonyymi kirjoitti...

Okei, tämän postauksen alku oli tarkoitettu selkeästi minulle, koska kävin kritisoimassa tuota edellistä postausta. No jos sääntöjen kiertäminen ei kiinnosta niin miten olisi opiskelu? Et menetä työmarkkinatukea, tapaat uusia ihmisiä ja saat uutta sisältöä elämään? Sitten alat etsiä kirppareilta jotain halpaa ja myyt ne huutonetissä hieman kalliimmalla pois. Saat jotain ropoja Tähän päälle aloitat vielä urheiluharrastuksen, joka ei vaadi rahaa?

Anonyymi kirjoitti...

Minusta se on oma valinta miten työttömyyteensä suhtautuu. Työpaikkaa ei ole pakko nähdä minään onnena ja autuutena, josta jää osattomaksi. Sen verran olen töissä ehtinyt olla, että tiedän millaista se on. Ei sieltä aina mitään kaveripiiriä tai yhteisöllisyyttä saa. Yleensä se on raskasta/ tylsää raatamista ja väsyttäviä työpäiviä. Kotityöt ja perhe-elämän vaatimukset siihen päälle. Mä en ihan kauheasti kaipaa siihen rääkkiin. Vaikka työttömänä on rahaa vähemmän, saa elämästä enemmän irti.

TOIvoton työtön kirjoitti...

Työtön ei esim. voi saada aikuisopintotukea, vaan pitää olla töissä saadakseen sen. Itse olen toistaiseksi opiskeluni opiskellut, mutta eihän sitä vielä varmasti tiedä... Opiskelin juuri äskettäin työmarkkinatuella ja kulukorvauksella eräät opinnot, joilla nyt haen ja yritän saada työtä, mutta odotukseni eivät ole kovin korkealla senkään suhteen.

Meillä kotona on myös paljon tavaraa (erityisesti lastentarvikkeita ja vaatteita), jota voisin myydä kirpparilla (eri asia menevätkö kaupaksi). Ehkä saan joulun jälkeen aikaiseksi vuokrata kirpparipöydän...

Minulla on jo halpoja tai edullisia (urheilu)harrastuksia - valitettavasti ne eivät kuitenkaan työssäkäymistä ja palkkaa korvaa!