torstai 14. heinäkuuta 2011

Työttömyyselämään tutustumassa

Kaupoissa ja muualla asioidessani olen nähnyt nuoria, joilla T –paidassa lukee: Työelämään tutustumassa. Se herättää monenlaisia ajatuksia omasta työelämään tutustumisesta, jota kesti lopulta noin 13 vuotta, eivätkä ovet työelämään lopulta koskaan oikein avautuneet kunnolla. Nyt ne ovat sitten sulkeutuneet kokonaan. Toivottavasti näillä nuorilla ja omillakin lapsillani on sitten parempaa edessä…  Nuorten työelämään pääsyä pidetään kaikkein tärkeimpänä asiana ja sen jälkeen eläkeiän pidentämistä. Mihin me keski-ikäiset väliinputoajat taas unohduimme? Meidän keskeytynyttä työuraamme olisi paljonkin syytä jatkaa keskeltä, koska (pidentyneeseen) eläkeikään olisi vielä reilusti aikaa. Ketään vain ei palkkaamisemme voisi vähempää kiinnostaa! Jatkamme siis tutustumistamme työttömyyselämään, joka on suoraan sanottuna yhtä helvettiä.

8 kommenttia:

Saima kirjoitti...

Mul on ja sama, ettei ikinä saanut sitä vakituista työsuhdetta. Sama huoli nuoren polven puolesta. Sama epätoivo keski-ikäisyydestä.

Mul on nyt hetki töitä: kyllä tuntuu hyvältä saada palkkaa! Mitään tietoa tulevasta ei kuitenkaan ole..

Anonyymi kirjoitti...

Ymmärrämpä hyvinkin epätoivosi ja pessimistisyytesi. Sitä jos on aiemmin tottunut parempaan elintasoon, onkin sitten aikamoinen shokki kun pitäisi pysähtyä liki paikalleen.

Pessimistisyys ja negatiivisyys eivät ole mikään hyve ja niillä lähinnä suojelee itseään mahdollisilta "epäonnistumisilta".

Kyllä se siivoustyökin voi olla ihan aluksi OK ja samalla voi hakea muita töitä. Työn saaminen on monasti helpompaa kun on jo aluksi edes työnsyrjässä kiinni.

rantakasvi kirjoitti...

Anonyymille:

http://rantakasvi.blogspot.com/

Lue sieltä kirjoitukseni akteemisesti koulutettujen siivouksesta yms.

Anonyymi kirjoitti...

Täällä toinen anonyymi "pro-siivoustyö." Siivoustyö ei tietenkään ole ainut vaihtoehto, onhan olemassa muitakin palveluyrityksiä vaihtomatto- ja jätehuoltopalveluineen.

Siivoustyön koin Tampereella asuessani vaihtelevaksi, joskin raskaaksi vai pitäisikö sanoa, että linjani pysyivät kunnossa ja kunto nousi. Minä siivosin toimistoja ja ihan siistejä kerrostaloja. Tietenkin siivouskohde voi olla jos jonkinlainen, mutta ainahan voi yrittää neuvotella itselleen mieluisamman kohteen kuin esim. ravintolan siivous yöllä. En uskoisi, että Tampreen siivousfirmoissa siistit toimistokohteet tälläkään hetkellä niin kortilla olisivat.

Ihan kuten toinen anonyymi totesi, minkä tahansa työn tekeminen auttaisi työn syrjään kiinni pääsemisessä.

rantakasvi kirjoitti...

Arvon Anonyymit, oli teitä 1 tai 2:

Kuvitteletteko tosiaan, että siivoustyö auttaa samaan oman alan töitä? Voi hyvää päivää, ei tosiaankaan. Ainoa mitä kannattaa tehdä, on jatkokouluttaa itseään, jos sellainen vielä on mahdollista.

En todellakaan aliarvioi mitään työtä, opiskelu- ja lukiovuosinani tein kaikenlaista. Mutta nyt on kyllä hakusessa vain oman alan työt.

Elämänkokemus on osoittanut, ettäihan kaikkeen ei pidä suostua!

TOIvoton työtön kirjoitti...

Tietenkin olen pessimistinen ja negatiivinen ihan omiin huonoihin elämänkokemuksiini perustuen! Epäonnistumisia ei myöskään tarvitse kohdallani laittaa lainausmerkkeihin; kyllä ne ovat ihan oikeita epäonnistumisia.

Anonyymi kirjoitti...

Toivoton työtön, sinä olet turhan ankara itsellesi. Ole armollinen ja anna anteeksi ja katso asioita uudesta vinkkelistä. Elämässä tulee kolhuja ihan pakosti ja töppäiltyä, eikä se kyllä tee asiaa yhtään helpommaksi, että syyttää kaikesta itseään. Kun voi olla syyttämättä ketään!

No ei kaikkeen pidäkään suostua, mutta siivoaminen ei oikeasti ole niin huono juttu... jos sillä siis saa kohennettua elintasoa ja hyvinvointia. Toki sen hyvän työnantajan löytäminen on vaikeaa.

Korkeakoulututkinnolla onkin sitten oikeasti muodollisesti pätevä hakemaan monta muutakin paikkaa kuin pelkästään oman alan töitä, että ei pidä olla niin suppeakatseinen.

kommentaattori kirjoitti...

> Korkeakoulututkinnolla onkin sitten oikeasti muodollisesti pätevä hakemaan monta muutakin paikkaa kuin pelkästään oman alan töitä, että ei pidä olla niin suppeakatseinen.

Voi pyhä Sylvi! Et ole päivittänyt maailmankuvaasi sitten 80-luvun. Kyllä se nyt vaan on niin, että käytännössä lähes _jokaiseen_ työhön vaaditaan (ja usein tarvitaan) jonkinmoinen tutkinto (ne poikkeukset on sitten vähän, öö, huono juttu). Ei joku yksittäinen korkeakoulututkinto ole kaiken autuuden lähde työelämässä. Haluaisitko itse lennonjohtajan leikkaavan sinua? Tai kirurgin ohjaamaan lentokoneesi laskeutumista? Mistä näitä kliseeautomaatteja sikiää?