lauantai 16. heinäkuuta 2011

Työttömyys kestää – minä en


Aamulehden (15.7) mukaan työtön on "kortistossa" keskimäärin 43 viikkoa. Se tietenkin tarkoittaa että joku on työttömänä vähemmän aikaa ja joku puolestaan pidemmän aikaa kuin 43 viikkoa. Minä kuulun tuohon viimeksi mainittuun ryhmään, koska olen ollut työtön jo noin 113 viikkoa. Luultavasti ja todennäköisesti olen työtön myös 30 viikon päästä, jolloin työttömyyttä onkin sitten kertynyt 143 viikkoa...

Aamulehden jutussa kerrotaan DI-miehestä, joka turhien hakemusten lähettelyn jälkeen sai työpaikan suhteilla ja muualta kuin Tampereelta. (Minä en ole mies, minulla ei ole suhteita eikä verkostoja, mutta voisin harkita muualla töissä käymistä tapauskohtaisesti.) Jutussa kerrotaan myös se tunnettu tosiseikka, ettei Tampereella oikein ole runsasta työpaikkatarjontaa. Helsingin ympäristökunnissa sen sijaan on paljon työpaikkoja, mutta täällä ei ole vastaavaa tilannetta.

Tilastotietoa: Pirkanmaalla oli 61 600* työtöntä työnhakijaa (Huom! Tämä on virheellinen luku, oikea on noin 30 500) vuonna 2010 ja työttömyyden keskimääräinen kesto oli 45 viikkoa.
Miesten työnhaku kestää pidempään kuin naisten. (En ole samaa mieltä tuosta seikasta!)
Työttömyysjaksot ovat sitä pitempiä mitä vanhemmista työttömistä on kyse. (Tämä onkin jo koettu henkilökohtaisesti…)

*Tämä luku on ilmeisesti kaikkien työnhakijoiden määrä? Luvun olen ottanut jostain nettiartikkelista, johon minulla ei ole linkkiä eikä juttua enää välttämättä löytyisikään, mutta melkoisen paha virhe jutun toimittajalta!

3 kommenttia:

  1. Luin saman jutun Aamulehdestä. Ihmettelimme mieheni kanssa sitä, että kuinka paljon on muutaman viikon työttömänä olleita, kun keskiarvo on tuo. Meillä on jo useita vuosia takana.

    Töitä on haettu yli sadalla hakemuksella kumpikin. Ja nimenomaan pääkaupunkiseudulta, H:ki, Vantaa, Espoo ym. Mutta siellä se vasta ikäsyrjintä jyllääkin. Siellä on paljon nuoria hakijoita. Joka avoimeen paikkaan on 50-100 hakijaa. Arvaa vaan kuinka käy yli 50v hakijan??

    Tampereen seudulta ei töitä ole löytynyt kuin parin hakemuksen verran.

    VastaaPoista
  2. Hei TOIvoton työtön,

    minä olen nuori, minulla on AMK-tutkinto alalta, jolle lähes jokainen työllistyy mutta... satun olemaan fyysisesti vammainen. Olen ollut työttömänä melkein 8kk, josta osan työkkärin järjestämässä työelämävalmennuksessa. TEV-paikasta luvattiinvaikka sun mitä palkkatukityötä, mutta yllättäen kaupungilta loppuivat rahat kesken ja päädyin takaisin kortistoon.

    Tunteeni ja ajatukseni ovat samankaltaisia kuin ne, joista kerrot blogissasi. Minua sanotaan pessimistiksi - mielestäni olen vain realisti. Omat fyysiset rajoitteeni (hyi helvetti mikä fraasi) ja työnantajien ennakkoasenteet tekevät minusta pitkäaikaistyöttömän, eikä siinä paljon positiivisuus ja itsensä tyrkyttäminen auta.

    Niin muuten, mieheni valmistuu vuoden kuluttua insinööriksi (AMK). Tulevaisuus pelottaa.

    Voimia!

    VastaaPoista
  3. On lopulta samantekevää, mikä syy on työttömyyden taustalla, koska lopputulos on kuitenkin sama: ei työtä eikä rahaa, vaan katkeruutta, turhautumista jne.

    On epäoikeudenmukaista ettei kaikille ole tarjolla työtä, johon pitäisi kuitenkin kaikilla olla oikeus (ihmisoikeuksien julistuksen sekä perustuslain mukaan) eikä vain toisilla etuoikeus.

    Jaksamista sinullekin kaikesta huolimatta!

    VastaaPoista