Olen taas tavannut (noin viisikymppisiä) henkilöitä katkeamattomine työurineen, kesämökkeineen ja keittiöremontteineen. Heille olen vastaillut kysymyksiin mahdollisesta kesälomastani monin eri tavoin - tilanteesta ja henkilöstä riippuen. Kertauksen vuoksi: "Minulla on loputtomasti vapaa-aikaa, mutta ei työtä eikä lomaa..." (eikä enää koskaan tule olemaankaan).
Tässä erittäin kiinnostava keskustelu, joka sanookin oikeastaan kaiken minun ja kohtalotovereideni toivottomasta tilanteesta:
http://www.vauva.fi/keskustelut/alue/2/viestiketju/1415221/mita_sitten_tehdaan_kun_ei_saa_toita_vaikka_kuinka
Mäkin luin jossain vaiheessa noita keskusteluja, mutta huomasin niiden masentavan liikaa. Vaikka luulisi niiden toimivankin vertaistukena, niin koin niiden tuovan mulle lähinnä toivottomuuden ilmapiirin.
VastaaPoistaYhteiskunnallisena ponttina tosin tulee näistä selkeästi esille kummallinen vääristymä työurien pidentämisen ja keski-ikäisten työttömyyden välillä, mikä ei tunnu menneen päättäjille jakeluun.
Ja toisaalta nuoren vanhempana täytyy sanoa, ettei niilläkään helppoa oo. Luulen että pohjimmiltaan kyse on yhteiskunnan vielä syvemmistä arvoista, jotka ovat kovat.
Omalla kohdallani nettikeskustelut ovat ainoa tapa saada edes jonkinlaista vertaistukea, koska lähipiirissäni ei ole yhtään työtöntä. On henkisesti hyvin raskasta olla se ainoa työtön ja aina vain työtön...
VastaaPoista