tiistai 28. elokuuta 2018

Työnhaun vaiheet osa II


 Osa I

1) Hakemusten lähettäminen:
Voit myös jatkaa copy-paste-hakemusten lähettelyä työnantajille, jotka eivät todellakaan ole kiinnostuneita sinusta.”

(Muuten tuo juttu oli täyttä tuubaa, mutta em. lainauksen sivulause osuu omalle kohdalle.)

2) Työhaastattelu (jos saa kutsun):
Työhaastattelussa pitää esittää jotain muuta kuin on (koska omana itsenään ei kelpaa) ja teeskennellä, että haluaa intohimoisesti juuri sen työn juuri siinä organisaatiossa.

3) Töissä (jos läpäisee työhaastattelun):
"Ihmiset menevät vapaaehtoisesti vankiloihin, joita he kutsuvat toimistoiksi, kirjoittavat raportteja joita kukaan ei lue, lähettävät sähköposteja ihmisille,
joista eivät pidä ja selaavat välillä Facebookia"
- Rutger Bregman

10 kommenttia:

  1. Olen ottanut lusikan ei-niin kauniiseen käteeni ja todennut itselleni, että yli viisikymppinen on täydellinen turn-off ansiotyömarkkinoilla.
    Jos alle eläkeikäinen tuntee olevansa ulkona, niin mitä mahtaakaan tuntea kasikymppinen tässä kulttuurissa?
    Itsekäs ja empatiakyvytönkin vanhenee. Mitä mahtaa tuumata?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos et ole töissä tällä hetkellä tai CV:ssäsi on työttömyyden tuoneita aukkoja tai olet nainen 20v->38v/40v-> tai et tunne ketään hakemaltasi työpaikalta niin et todellakaan ole kuuminta hottia työmarkkinoilla.

      Ihmisten elinikä vain kasvaa ja silti ikähaarukan molemmissa päissä ihmiset jätetään heitteille. Ikäväli 27-37 taitaa olla halutuin ikäluokka, sillä silloin on parhaimmissa voimissaan, on jo vähän kokemusta(heh heh), eikä ole enää täysin lapsellinen. Yli tuon taas katsotaan vanhaksi ja raihnaiseksi.

      Miten käykään kun ihmiset elävät jo 80-90 vuotiaiksi, mutta ikäsyrjintä työelämään alkaa varhain? Itsellä tosin se alkoi jo 25 vuotiaana, joten parhaat vuodet olin jo syrjässä. Nyt 40v alkaa olla turha toivoakaan päästä enää työelämään vaan olla loputtomassa uudelleenkoulutus-limbossa...

      Poista
    2. Toivotaan, että myös itsekäs ja empatiakyvytön oppii läksynsä jossain vaiheessa.

      Poista
    3. Loputon uudelleenkoulutus on jo todettu jokseenkin trurhaksi. Mitäpä tässä vielä voisi tehdä?

      Poista
  2. 1) Vaihtoehto on kirjoittaa personoitu hakemus työnantajalle joka ei todellakaan ole edelleenkään kiinnostunut sinusta.

    2) Osui ja upposi. En todellakaan osaa valehdella luontevasti tai edes halua osata.

    Lainaan vielä tuota tekstin alkua. "On hauska kehua itseään ja muistella, miten erilaisia töitä vuosien aikana onkaan tultu tehtyä."

    Jos työhistoria on repaleinen ja viimeisen kymmenen vuoden aikan palkkatöitä on alle 3 vuotta niin siitä on kyllä hauskuus kaukana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Omalla suppealla otannallani (+3000 hakemusta) en ole havainnut eroa personoidulla ja geneerisellä hakemuksella.

      Olenkin kiukuspäissänyt miettynyt lähettäväni hakemuksen, jossa lukee vain:"Päätä CV:ni perusteella haluatko tavata minut! Satuja siitä, miksi haluan juuri teille, saatte varmasti riittäväsi luettavaksi muista hakemuksista". Ehkä tällaisella "personoinnilla" erottuisi joukosta?

      Poista
    2. Loistava hakemus!
      Lähetä ihmeessä.
      Itse olen joskus lähettänyt ei-niin-norminmukaisen hakemuksen. Olin tosin silloin v-ttuutunut. Tstosta johtuvista syistä.
      Mutta muuten voi käyttää mielikuvitusta ja tuo sinun kiukuspäissäsi sorvaama on ainakin minusta tosi hyvä ja käyttökelpoinen.

      Poista
    3. Minulla on menneiden kymmenen vuoden aikana ollut palkkatöitä alle kaksi vuotta...

      Voihan aina kokeilla joukosta erottuvia hakemuksia, jos kaikkia hakemuksia nyt yleensäkään luetaan.

      Poista
  3. Kiitos paljon blogia koskevasta palautteesta. Mukavaa, että sieltä löytyi edes yksi hyvä sivulause :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sellainen on minun epäsuora palautteeni :-)
      Varmasti muitakin mielipiteitä löytyy ja jollekin nuo ohjeet saattavat jopa toimia.

      Poista