sunnuntai 31. heinäkuuta 2016

Paluu työttömäksi

Olen ollut jo yli viikon työttömänä ja muutaman päivän kuluttua on aika hakea ansiosidonnaista päivärahaa. Minulla oli viimeksi suuri ”ilo” hakea sitä vuonna 2009, jolloin jouduinkin odottamaan ensimmäistä rahaa tilille kokonaista neljä kuukautta! Eipä tässä mitään isompaa hätää ole, koska valtaisasta palkastani on tietenkin jäänyt paljon säästöön… Tuskinpa tällä kertaa ensimmäisen maksun saaminen kestää kuitenkaan ihan noin kauan? Kävin jo TE-palveluiden sähköisessä asioinnissa ilmoittautumassa työnhakijaksi, mikä ei ollut erityisen ilahduttavaa, koska mieluiten sieltä pysyisi kokonaan poissa. Onnellisia ovat he, joiden ei ole koskaan tarvinnut siellä asioida.

Nyt vielä nautin kesästä ja sen antimista: melon, poimin mustikoita, syön uusia perunoita - ja muuta sellaista grillailua ja chillailua. Kuten tiedämme, Suomen kesä valitettavasti on aivan liian lyhyt. Kesää saisi olla yhdeksän kuukautta ja muita vuodenaikoja yhteensä kolme kuukautta eli kutakin yksi kuukausi ;-). Syksy on mielestäni aina niin ankea (paitsi ehkä alkusyksy, jos aurinko vielä paistaa) – talvesta puhumattakaan. Kun ei ole enää kunnon talvia; viime talvikin oli sellaista hirveää loskapaska-keliä. Olisi edes kunnon pakkastalvia, mutta kun ei… Kuitenkin viime talvi oli huomattavasti helpompi jaksaa, kun kävin töissä.

Edellisen vuoden ja kolmen neljäsosan aikana minulla on ollut mukavasti tekemistä, koska olin 7,5 kk työvoimakoulutuksessa sekä 6 + 4 kuukautta töissä. Tuona aikana olen vain noin 3,5 kuukautta ollut virallisesti työtön ja siinä on mukana kesä 2015, jolloin työttömänä olo ei suuremmin minua haitannut. Mielenkiinnolla odottelen miten työtilanteeni kehittyy tästä eteenpäin.


4 kommenttia:

  1. Itselläni oli viime vuonna reilun puolen vuoden katkos työttömyyteen, joten en osannut oikein asennoitua siihen, etten ole työtön. Ilmeisesti työttömyysvuodet ovat jättäneet jälkensä, ettei oikein osaa laskea työttömyydestä irti.

    On erittäin ikävä juttu, että joudut palaamaan takaisin työttömien leiriin. Toisaalta, löydän tekstistäsi tietynlaista seesteistä rentoutta, joka auttaa selviämään. Toisaalta olen itse sen verran kyynistynyt, että voi olla sinullakin kyse enemmän siitä, ettei vain enää jaksa välittää oliko töissä tai työttömänä.

    Tärkeintä varmaan meille kuitenkin on löytää asioita, jotka tekevät elämisestä jollakin tasolla siedettävä, työn puutteesta huolimatta.

    Pidän sormet ja varpaat ristissä, jottei työttömyysjakso veny yhtä pitkäksi kuin edellinen.

    VastaaPoista
  2. Osittain varmaankin koen tuota seesteistä rentoutta ja osittain myöskin sitä, etten tällä hetkellä jaksa oikein välittää työttömyys-/ työllisyystilanteestani. Onneksi on vielä kesää jäljellä (ainakin kalenterissa, jos ei säiden kannalta). On tosiaankin löydettävä elämästä niitä muita asioita, mitä ne sitten kenellekin ovat.

    Työttömyysjakson kesto jää nähtäväksi...

    VastaaPoista
  3. Tervetuloa tähän suureen työttömien työnhakijoiden joukkoon! Aika kituliasta elämä meillä monilla tästä joukosta on, mutta paremmin tässä selvitään kuin ammoisina aikoina joskus muutama kymmenen vuotta sitten, jolloin köyhyys tarkoitti nälkää ja kylmää kun ei ollut ruokaa, ei kortteeria.

    Oikeasti: kurjaa, kun jäit työtä vaille. Toivottavasti saat pian työtä jälleen! Onnea työnhakuun!

    VastaaPoista
  4. Kiitos onnentoivotuksista. Toivotan samoin sinulle!

    Ainahan on tiedossa, että määräaikainen työsuhde päättyy, mutta silti paluu työttömäksi ei houkuttele.

    VastaaPoista