sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

Kaksi kuukautta tai seitsemänkymmentäkaksi kuukautta



Eräs (vähemmän elämää nähnyt) toimittaja on kokenut jo kahden kuukauden työttömyyden kauheaksi katastrofiksi: ”Olin työttömänä vain kaksi kuukautta enkä ymmärrä, miten ihmiset kestävät yhtään pidempään – niin paljon minua hävetti.”

Normaalisti tuossa vaiheessa työttömällä on säästöjä, hän on todennäköisesti saanut lomarahat ja nauttii ansiosidonnaista päivärahaa, kuten minulla oli tilanne vuonna 2009 jäädessäni tälle päättymättömälle työttömyysjaksolle. Silloin minulla ei todellakaan hätäpäivää ollut, mutta kun toukokuussa 2015 olen ollut jo 72 (!) kuukautta työttömänä, on tilanne täysin toisenlainen. On toki hyvä saada edes jonkinlainen käsitys siitä, millaista työttömän elämä rahattomana (ja ”arvottomana”) on, jos se kerran jo kahdessa kuukaudessa käy selväksi…  Tuo kokemus tekisi ilmeisesti kaikille itsestään selvinä pitämissään työpaikoissa kävijöille hyvää! 




6 kommenttia:

Uuden etsijä kirjoitti...

Luin myös sen jutun. Ei se minusta mitenkään väheksynyt työttömien tuntoja. Hänen kokemuksensa, sattumoisin kaksi kuukautta, on hänen kokemuksensa. Mistäs sitä tietää mitä hän elämässään vielä tulee kokemaan.

Mutta kyllä, pitkittynyt työttömyys on pitkittynyt tuska.

TOIvoton työtön kirjoitti...

En väittänytkään, että kirjoitus olisi väheksynyt työttömien tuntoja, mutta vain kahden kuukauden kokemus työttömyydestä on jokseenkin olematon. Onnellista, jos työttömyyskokemus hänen kohdallaan myös jää niin lyhyeksi.

tth78 kirjoitti...

Tällä tavalla työttömyyden "Iron Man"-tasolla ollessa, täytyy myös todeta tuon kahden kuukauden olevan tuplattu kesäloma...57 kk on mittarissa ja tuskin enää muistan, mikä on normaalia tai miltä se tuntuisi töiden lomassa päästä 2kk lomalle...

Samalla myös mietityttää nuo neuvot, että pitäisi varautua 3kk bruttopalkan verran, jos jotain poikkeavaa tulee eteen. Säästöt hupenivat tasaista tahtia ja kukaan ei osannut minua valmistaa 57kk:n "poikkeamaan"...

TOIvoton työtön kirjoitti...

Niinpä. Säästöt ovat menneet ja pidennettyä "kesälomaa" olen pitänyt jo toukokuusta 2009 alkaen.

Anonyymi kirjoitti...

Oli se kaksi kuukautta ekalla kerralla itsellekin tooosi pitkä aika. Mutta kuukausien muuttuessa vuosiksi... Huokaus.

TOIvoton työtön kirjoitti...

Kaksi, neljä, kuusi vuotta on tosiaan aivan jotain muuta kuin kaksi kuukautta. Huokaus täälläkin.