keskiviikko 9. huhtikuuta 2014

Hyvä tyyppi?



Täällä on hieno kirjoitus ” hyvä tyyppi”-höpinästä. Hyvistä tyypeistä hokemisen kohdalla ei selvästikään käytetä kriittistä ajattelua, esim. seuraavaan tapaan:

Minkälaista ihmis- tai maailmankuvaa ”hyvän tyypin” kriteerimme edustavat? Käytämmekö vain kulloinkin muodissa olevia kriteereitä, joita muutkin käyttävät?

”Hyvän tyypin” etsimisen sijaan rekrytoijien tulisi olla kiinnostuneita siitä, mitä he oikeastaan tarkoittavat hyvällä tyypillä. Onnistuneet rekrytoinnit perustuvat kokonaisvaltaiseen harkintaan, johon kuuluu kriteerien reflektointi mahdollisimman monesta eri näkökulmasta.”

Persoonallisuuspiirteitä tulisi mielestäni enemmän käyttää huonojen tyyppien karsimiseen kuin hyvien tyyppien löytämiseen. Sen sijaan, että etukäteen määritetään haluttuja piirteitä, lähtökohtana olisi hakija kokonaisuudessaan.”

Hyvän tyypin hakeminen ei todellakaan anna ammattimaista kuvaa rekrytoijasta! Jos hän jopa erehtyy sanomaan ääneen hakevansa sitä paljonpuhuttua hyvää tyyppiä, niin maku menee haastattelusta täysin. Näin itse asiassa kävi minulle viimeiseksi jääneessä(?)/ viimeisimmässä työhaastattelussa, johon minulla oli ”suuri kunnia tulla kutsutuksi”.

4 kommenttia:

Rantakasvi kirjoitti...

hei! Sinulle olisi haaste blogissani.

TOIvoton työtön kirjoitti...

Kiitos haasteesta!

Postaukseeni kommentoisin vielä, että hyvä tyyppi -kaavaa noudattamalla jää moni oikeasti hyvä työntekijä palkkaamatta.

Anonyymi kirjoitti...

Ai, että sellaista tyyppiä todella edelleenkin haikaillaan?

Toistakymmentä vuotta pitkälti sitten olin jollain työnhakukurssiksi nimitetyllä pelleilyjaksolla viikonpäivät ja siellä tämä yksityisyrittäjänä toimiva kurssin vetäjä esitti kysymyksen, että millaista ihmistä työnantaja hakee. Vastasin siihen piruuttani, että sitä "hyvää tyyppiä". Asiasta oli juuri kovasti kirjoiteltu ja uutisoitu. Hämmästyin, että todella näin tämä vetäjä kertoi olevan! Että "hyvä tyyppi" on haluttua työvoimaa. Mitä se sitten ikinä tarkoittaakin.
Minulle muodostui vuosien saatossa sellainen kuva, että tällaista ihmetyyppiä etsiskelevät työnantajat ovat enempi tai vähempi hukassa itsensä kanssa tai sitten eivät oikeasti kehtaa sanoa, että sehän on tahdoton jokasuuntaankumartaja, jolle kaikki käy ja joka on vaikka valmis kuolemaan pomon eteen suorilta jaloilta.

No, minua eivät nuo murheet enää kosketa, olen se iloisesti eläkkeellä oleva entinen pitkäpitkäpitkäaikaistyötön, jota ikä armahti tältä kastittamiselta, jonka takia pitkästä aikaa rupesin tätäkin blogia etsiskelemään, että mitä kuuluu ja kuinka jaksavat nämä kohtalotoverit tänään.

Onko tosiaan niin, että on tultu vuohet ja lampaat ja joku kolmas sakki tai jyvät ja akanat ja taas se kolmas sakki-aikaan? Kuulin nimittäin uutisista tänään tehdystä selvityksestä, missä havaittiin, että, ylläripylläri, se kaikkein "rupusakeimmaksi" katsottu työttömien joukko ei enää juuri palveluja saa!

On teillä sitten kestämistä. Syvin osanottoni.

TOIvoton työtön kirjoitti...

Juuri niin se tuppaa olemaan, että niitä hyviä tyyppejä hakevilta on rekrytointikriteerit jotenkin hukassa.

Tiedä sitten, joko minäkin kuulun tuohon "rupusakkiin", ja mistä se päätellään?