perjantai 22. joulukuuta 2017

Mikä on aktiivista työnhakua?

Aktiivinen työnhaku ei ole (olen lukenut netistä) sitä, että seuraa aktiivisesti työpaikkailmoituksia ja lähettää niiden perusteella työpaikkahakemuksia, vaan se on sitä, että:

  • menee käymään yrityksissä
  • laittaa avoimia työhakemuksia
  • kyselee sukulaisilta, tuttavilta ym. verkostoilta työpaikkoja
  • kertoo kaikkialla hakevansa työpaikkaa…
  • käy rekrytointitilaisuuksissa

Paitsi että:
  • Kukaan ei kaipaa työpaikan perään kyselijöiden soitteluja
  •  (eikä puhelinnumeroa aina edes ole tiedossa)
  • Moniin yrityksiin ei pääse niin vaan ”käymään”
  • Avoimet työhakemukset eivät yleensä kiinnosta ketään; jos on tarvetta työntekijälle, mieluiten palkataan joku tuttu puskaradion kautta tai laitetaan työpaikkailmoitus, (jolloin pitää käydä läpi hakuprosessi videohaastatteluineen, ryhmähaastatteluineen, ns. soveltuvuusarvioineen jne.)
  • Entä jos ei ole näitä ”verkostoja”? Jos on, niin silloinkin pitää mieluiten olla työpaikanvaihtaja eikä kokonaan työpaikaton
  • Työpaikattomuuttaan ei välttämättä halua erityisesti korostaa ja tuoda esille!
  • Kuinka moni on oikeasti työllistynyt rekrytointitilaisuudessa käytyään?

    Edellä mainitut ovat varmaankin jonkun anonyymin kommentoijan mukaan vain tekosyitä, mutta siitä vain kokeilemaan. Myönnän etten ole soittanut yhteenkään firmaan ja yrittänyt "myydä" itseäni töihin - minusta ei sellaiseen ole!


10 kommenttia:

  1. Nykyisin ei todellakaan "mennä" yrityksiin työtä kyselemään, yritykset pitävät jo turvallisuussyistä ovet lukossa ja ovisummeriin jos kerrot hakevasi töitä, sihteeri vastaa etteivät tarvitse ketään. Avoimet hakemukset tuskin kauheasti työnantajia kiinnostavat ja jos suhteita ei ole, eipä sitä työpaikkaakaan heru. 1980-luvulla opiskelijana oli toisenlaista tuo rekrytointi, silloin pääsi vapaasti käymään yrityksen tiloissa esittäytymässä ja esim. täyttämässä työnhakulomakkeen. Pari kesätyöpaikkaa myös sain kun tultiin minua kysymään ihan kotoa :)
    Itsekin olen laittanut merkille tuon, että nykyisin yritykset eivät nettisivuillaan aina julkaise puhelinnumeroaan, joten eipä puhelimitsekaan voi työpaikkaa kysellä.

    VastaaPoista
  2. Täällä suur-Helsingin alueella ja pk-seudulla liikkuminen on sen verran arvokasta työttömälle, ettei tuo ravaaminen yrityksissä edes sen takia taida onnistua. Täysin pönttö ehdotus.
    Täytyy vaan rustata samaa avointa hakemusta jatkuvasti samoihin paikkoihin, että saa vaateet täytettyä. Ei niitä kukaan lue kuitenkaan. Alan sitten ihan pokkana lähettää jatkuvasti eduskuntaan avoimia hakemuksia ihan solkena. Ei tässä enää missään toiminnassa tarvitse mitään järkeä olla, täytetään vain velvollisuudet, mitä hallitus määrää.
    Siis tämä on kaikki niin uskomatonta pelleilyä, ettei edes uskoisi, jollei itse kuulisi ja näkisi.
    Jos tästä aktiivisuushömpästä on hyötyä (=pääsevät alipalkattuihin töihin tunniksi viikossa) 8000:lle, niin miksi tämä hömppä ulotetaan koskemaan kaikkia mitä niitä nyt yhteensä onkaan ehkä 700-800000. Eikö vain siksi, että saatiin taas perusturvaa laskettua lähemmäs lattianrajaa.
    Niin, voihan sitä kysellä kaupan kassalta tai naapurin vaarilta, tietäisivätkö he minulle sopivia työpaikkoja.
    Mäkin olen kertonut kaikkialla haluavani palkkatöitä, mutta ei niitä ole ollut kampaajalla antaa, eikä te-toimistolla eikä myöskään vuokrafirmoilla. Aika piilossa tuntuvat olevan. Amerikan presidentiltä en ole vielä kysynyt.
    Rektytilaisuudet on lähinnä vitsi. Huono vitsi. Surkeita esiintyjiä.

    VastaaPoista
  3. Se, joka pitää työttömän aktiivisuutena sitä, että kävisi yrityksissä, on joku mennyttä aikaa elävä henkilö. Vaikka jonkun yrityksen vastaanottotiloihin pääsisikin, niin jos ei ole sovittua tapaamista kenenkään kanssa, respasta eteenpäin ei ole mitään asiaa. Toki avoimia työhakemuksia voi laittaa ja toivonkin, että kaikki työttömät tehtailevat avoimia hakemuksia yrityksiin, valtion organisaatioihin ja erityisesti eduskuntaan. Ehkä joku vihdoin herää ja tajuaa, ettei tässä ole mitään järkeä.

    VastaaPoista
  4. Samoilla linjoilla olen tähän mennessä kommentoineiden anonyymien kanssa ;-)

    Eduskunta ja hallitus ovat tosiaankin täysin ulkona työnhakijan arjesta ja todellisuudesta. Eipä se ihme olekaan niillä palkkioilla ja sopeutumiseläkkeillä ynnä kulukorvauksilla, joista eduskunta ihan itse vielä päättää. Työttömillä ei sen sijaan ole oikeutta päättää yhtään mistään - ei ainakaan äänestämällä, koska vaikutusmahdollisuus sillä tavalla on olematon.

    VastaaPoista
  5. "Alan sitten ihan pokkana lähettää jatkuvasti eduskuntaan avoimia hakemuksia ihan solkena." :P

    Pokkaa tässä nimenomaan tarvitaan ja sitähän löytyy! Joka päivä pommitan samalla hakemuksella ympäri Suomea, kaikki alat ja työt kelpaa. Tulee ainakin tyyppi tunnetuksi ja joku voi ihan pelkästä uteliaisuudesta pyytää pelleä haastatteluun. Tehkää samoin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo kuulostaa jo melko aktiiviselta toiminnalta, mutta ns. aktiivimallin mukaan se ei valitettavasti riitä, vaan työpaikattoman pitää lisäksi "mennä" töihin...

      Poista
  6. Paikanpäälle meneminen kertoo, että olet reipas ja aktiivinen, mikä sinänsä antaa hyvän kuvan työnantajalle. Samoin soittaminen kertoo, ainakin teoriassa, että et vain kädet ristissä kotona istu ja odota. Eikä siinä mitään, jos on nuori ja reipas, ehkä jo valmiiksi jossain työpaikassa ja halukas vaihtamaan uuteen, niin sitä menee ihan omalla painollaan itseään ja osaamistaan esittelemään.

    Itse en ole tällä aktiivisella hakemisella saanut muuta kuin säälitteleviä ei oo -vastauksia. Jos niitä töitä ei ole omillekaan niin mistä niitä kaivetaan uuslle, varsinkin jos sillä uudella ei ole heti antaa tuottavuutta lisäävää osaamista?

    Ei se ole sun aktiivisuudesta kiinni. Se on pärstäkerroin ja verkostot, mitkä ratkaisevat työllistymisesi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri niin, pärstäkerroin (erityisesti videohaastatteluissa ulkonäkö ratkaisee!) ja sitten ne verkostot, jos sellaisia olisi...

      Poista
  7. Tähän on ihan pakko kommentoida, että ei ole kyllä pärstäkertoimesta kiinni, kun suurin osa suomalaisista on ihan suomalaisen geeniperimän omaavia ulkonäöltään, ei mitään sen kummempaa. Tärkeintä ulosanti, itsevarmuus, koulutus, työkokemus. Pieni narsistisuus ja vittumaisuuskaan ei ole pahitteeksi, riippuu tietty työnkuvasta. Verkostoja luomaan vaan, eivät ne itsestään synny kotona makaamalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voisiko tuon "kotona makaamisen" jo kokonaan unohtaa?! Kotona ollessani en makaa yhtään sen enempää kuin sinäkään, mahdollisesti jopa vähemmän... Mitä ns. verkostoitumiseen tulee, niin se ei oikein kirjastossa tai jumpassa käydessä toteudu. Mahdollinen verkostoituminen on tähän ikään mennessä jo enimmäkseen tapahtunut tai jäänyt tapahtumatta.

      Poista