On hyvin raskasta kuunnella, kun muut ihmiset puhuvat töistään. "Menin töihin, olin töissä, tulin töistä"...
Jumpassa käydessäni mietin, että kaikilla muilla naisilla on työpaikka, paitsi minulla. Miksi on näin? En tietenkään voi olla varma, että jokaisella heistä on työpaikka, mutta varmasti ainakin suurimmalla osalla. Kun jossain on koolla pieni joukko suunnilleen ikäisiäni naisia, heistä kaikilla on ollut (sama) työpaikka 20 vuotta ja tämä on varma tieto. Koskaan en törmää "livenä" muihin työttömiin tai ainakaan kukaan ei kerro olevansa työtön.
Työttömyys tekee katkeraksi ja kateelliseksi. Ei voi mitään. Minäkin haluaisin mielekästä tekemistä, palkkaa, työterveyshuollon, puhelinedun, liikuntaseteleitä yms. En vain saa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti